- Etusivu
- /
- Tietoa meistä
- /
Projektit
Ihmisen toimintakyvyn tutkimuskeskus kehittää ihmisen hyvinvointia ja toimintakykyä tukevia palveluita ja koulutusta yhdessä yritysten, julkisen sektorin, järjestöjen, muiden koulutusorganisaatioiden, opiskelijoiden ja kohderyhmän kanssa.
Koulutus ja jatkuva oppiminen
DigiSimu-hankkeen tarve liittyy sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistukseen ja sosiaali- ja terveysalan henkilöstön riittävyyden ja osaamisen turvaamiseen sekä lisäksi opetuksen tasalaatuisuuden tukemiseen.
Hankkeen keskeisinä tavoitteina on case-pohjaisen pelillisen simulaatiopedagogiikkaan tukeutuvan digitaalinen alustan kehittäminen ja mallintaminen. Alustan avulla on mahdollistaa oppia hoidollista päätöksentekoa eri ammattiryhmien yhteistyönä. Digitaalisen alustan avulla lähi- ja sairaanhoitajaopiskelijat voivat opiskella potilaan moniammatillista kokonaishoitoa sekä valmistautua erilaisiin simulaatiotilanteisiin itsenäisesti. Digitaalinen alusta tukee opiskelijoiden näyttöön perustuvaa teoreettista ja käytännöllistä opiskelua.
Lisäksi hankkeen tavoitteisiin lukeutuu simulaatiopedagogiikkaan tukeutuva ohjausmallin luominen käytännölliseen opiskeluun koulutusorganisaatioiden, lähihoitaja– ja sairaanhoitajaopiskelijoiden (sosiaali- ja terveysalan opettajien) sekä sosiaali- ja terveydenhuollossa toimivien opiskelijoiden ohjaajien välille. Ohjausmallin avulla mahdollistetaan työelämäharjoittelussa todellisissa tilanteissa tapahtuvaa hoidollisen päätöksentekoon perustuvaa potilaan kokonaishoitoa ja opiskelijan osallistumista ja toimimista työelämän moniammatillisissa työryhmissä. Malli tukee tulevan työntekijän siirtymistä ja sitoutumista työelämään.
Ohjausmalli ja digitaalinen alusta toteutetaan selkosuomea hyödyntäen, jotta myös maahanmuuttajataustaiset opiskelijat kykenevät hyödyntämään niin alustaa kuin ohjausmallia oppimisen tukena niin tiedollisesti ja taidollisesti kuin myös kielellisesti.
Hankkeen tuloksena syntyy case-pohjainen pelillinen digitaalinen alusta ja käytännöllisen opiskelun ohjausmalli. Nämä tulokset tukevat opiskelijoiden ammatillisen osaamisen kehittymistä sekä koulutus- että työelämän organisaatioissa.
Lisätietoja hankesivulta.
Rahoittaja: Euroopan sosiaalirahasto plus (ESR+)
Kesto: 1.4.2024 – 31.12.2025
Projektipäällikkö: Anni Riikonen, anni.riikonen@samk.fi
Osaavan työvoiman saatavuus on Satakunnassa tärkeä menestystekijä elinkeinoelämän kasvussa sekä kaupunkien ja kuntien elinvoimassa. Osaavan työvoiman saanti ja osaamisen tason nosto on tunnistettu maakunnassa keskeiseksi kehittämisen kärjiksi. Myös Satakunnassa osaavaa työvoimaa siirtyy eläkkeelle ja ikäluokkien pieneneminen aiheuttaa yhä enemmän vaikeuksia osaavan työvoiman saatavuudessa. Satakunnassa on myös useita kasvavia osaamisen keskittymiä, jotka tarvitsevat lisää koulutettua työvoimaa. Satakuntaan on sijoittunut ja sijoittumassa useita kansainvälisten yritysten investointeja. Osaamisen vahvistamisessa erityisen merkityksellistä on kehittää alueen korkeakoulutusta ja vahvistaa koulutusorganisaatioiden välistä yhteistyötä. Satakunnan korkeakoulutuksen kehittämismahdollisuuksista tilattiin v. 2021 keväällä selvitys prof. emeritus Kalervo Väänäseltä. Selvityksessä esitetään 15 toimenpidettä korkeakoulutuksen kehittämiseksi, joissa korkeakoulujen välinen yhteistyö on avainasemassa. Syksyn 2021 ja kevään 2022 aikana toimenpiteitä on seurattu työryhmän toimesta. Lisäksi on kartoitettu yliopisto-ammattikorkeakoulu -yhteistyötä ja sen tulevaisuuden suuntaviivoja. Vahvasti on noussut esille tarve koordinoida selvityksen toimenpiteiden toimeenpanoa jo kohdentaa koordinointityöhön resurssi. Lisää osaajia ja osaamista Satakuntaan korkeakouluyhteistyöllä -hanke vastaa tähän tarpeeseen. Hankkeessa tullaan koordinoimaan korkeakoulujen yhteisen vision rakentamista, kootaan korkeakoulujen jatkuvan oppimisen tarjonta yhteiselle alustalle, vahvistetaan Satakunnan korkeakoulujen näkyvyyttä ja vaikuttavuutta kansallisella ja kansainvälisellä tasolla yhteisen markkinoinnin ja viestinnän avulla sekä kehitetään toimintamalleja korkeakoulujen yhteistyöhön Väänäsen selvityksessä esille nostamilla aloilla.
Lue lisää LISKO-hankkeesta Porin yliopistokeskuksen verkkosivuilla.
Rahoittaja: AKKE - Alueiden kestävän kasvu ja elinvoima
Kesto: 1.1.2023 – 31.12.2024
Projektipäällikkö: Veera Iisakkala, veera.iisakkala@samk.fi
The main objective of the TecRe-project is to develop a study module on technology inrehabilitation in cooperation with Satakunta University of Applied Sciences (SAMK) andBogomolets National Medical University (NMU). This study module consists of two Onlinecourses (both 5 ECTS) and an 9-day intensive program (IP) in Finland offered to Master levelstudents in both HEIs. The project includes also the kick-off meeting of the teachers involved,and writing an article of the project, its results and implications for future.
The anticipated results of the project are that the students and teachers learn to usetechnology in promoting functioning and rehabilitation, and to develop new, client-/patient-centred solutions and services. The technological competence increases and understanding theclient-/ patient-centred approach deepens among the participants.
A result of the project for both universities will be a well-planned and piloted study module onrehabilitation technology which can be integrated / included to their Master degree programsin the field of rehabilitation, nursing or welfare technology. Both universities will benefit fromthe partnership in terms of international collaboration as well as development of modernteaching environments (e-learning, e-simulation). The project will be a starting point to a widercollaboration in curriculum development.
Rahoittaja: Opetushallitus
Kesto: 1.8.2023 – 31.12.2025
Projektipäällikkö: Anu Elo, anu.elo@samk.fi
Kulttuuri
Paikkakunnat profiloituvat valtakunnallisesti usein urheiluperinteidensä kautta. Urheilun ja liikunnan ympärille rakentuu myös luontaisesti yhteisöllisyyttä. Urheilua fanitetaan, lasten harrastukset yhdistävät perheitä ja urheilun parissa tehty talkootyö tuo monelle vaihtelua arkeen ja oman yhteisön, mikä vahvistaa paikallisidentiteettiä. Urheilu yhdistää myös alueen elinkeinoelämää. Urheilutapahtumat tuovat paikkakunnalle elinvoimaa.
Liikunnallinen elämäntapa edistää hyvinvointia. Aina eivät hyvät toiminnan mahdollisuudet sijaitse vain isoissa kaupungeissa. Tavoitteena on kehittää yhdistysten, urheiluseurojen ja muiden tapahtumajärjestäjien osaamista tapahtumatuotannossa hyödyntämällä entistä enemmän ja monipuolisemmin digitaalisia työkaluja. Tapahtumien kehittämisen näkökulmana on myös luoda monipuolisempia palveluja tapahtumien ympärille ja aktivoida tapahtumien osallistujia käyttämään laajemmin alueen palveluja ja tunnistamaan alueen mahdollisuudet. Toisena tavoitteena on edistää maaseutumaisten seutukuntien vetovoimaa nostamalla esiin erinomaisia mahdollisuuksia laadukkaaseen harrastamiseen, asumiseen, yrittämiseen ja opiskeluun. Kolmantena tavoitteena on kehittää yhteistyöverkosto Huittisten, Kankaanpään ja Sastamalan välille, mikä muodostuu yhdistysten, urheiluseurojen, kaupunkien ja ammattikorkeakoulun yhteistyöstä.
Toiminta-alue on kahdella eri Leader-alueella. Toiminta jakaantuu Joutsenten reitti 66,6% ja Pohjois-Satakunnan Leader 33,3%
Lisätietoja hankesivulta.
Rahoittaja: Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto
Kesto: 1.9.2021 – 31.8.2024
Projektipäällikkö: Maija Penttilä, maija.penttila@samk.fi
Mielenterveys
Mielenterveydelliset syyt ovat nousseet työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen yleisimmäksi perusteeksi (vuonna 2021 mielenterveysperustein myönnetyt eläkkeet 33 %, tuki‐ ja liikuntaelinsairauksiin perustuvat eläkkeet 31 %). Työkyvyttömyyseläkkeiden lisäksi mielenterveyden ongelmat aiheuttavat suhteellisesti eniten sairauspoissaolopäiviä ja myös niiden osuus on ollut kasvussa. Erityisesti nuorten mielenterveysperusteiset eläkkeet ovat lisääntyneet viime vuosina.
Tämän esiselvityksen tarkoituksena on
- kartoittaa mielenterveyshäiriöiden syntymisen ennakointiin käytettävissä oleva data,
- selvittää, voidaanko tätä dataa hyödyntää ja analysoida data‐analytiikalla ja tekoälymenetelmillä sekä
- tuottaa vakuuttava näyttö varsinaisen kolmevuotisen tutkimuksen rahoitushakemukselle.
Esiselvitys on osa laajempaa hankeideaa, jossa tarkoituksena on hyödyntää datalähtöistä tutkimusta mielenterveyshäiriöiden riskitekijöiden tunnistamisessa. Tekoälyn avulla tavoitellaan löytyvän tekijöitä, jotka ennustaisivat mielenterveyden häiriöiden puhkeamista. Tavoitteena on luoda työkaluja ja lisätä tietoa mielenterveyshäiriöiden varhaiseen tunnistamiseen ja ennaltaehkäisyyn.
Hankkeessa vastataan kysymykseen siitä, mitkä ovat ne tällä hetkellä piilossa olevat tekijät ja tekijöiden kombinaatiot, jotka ennustavat mielenterveyden häiriöiden syntymistä. Esiselvityksessä ja varsinaisessa tutkimushankkeessa voidaan uudella tavalla tutkia, mitkä lääketieteelliset ja psykososiaaliset tekijät yhdessä vaikuttavat ennakoivasti mielenterveyden häiriön puhkeamiseen ja toisaalta myös siitä toipumiseen.
Rahoittaja: Huittisten Säästöpankkisäätiö
Kesto: 15.3.2023 – 31.12.2023
Nuorten aikuisten kohderyhmä asettaa haasteensa perinteiselle palvelurakenteelle; tarvitaan tuoreita tapoja edistää psykososiaalista hyvinvointia, työelämätaitoja ja arjenhallinnan taitoja. Työ- ja toimintakyvyn haasteiden kanssa kamppailevien hyvinvointia voidaan lisätä erilaisin yhteisöllisin ja kuntouttavin sekä osallisuutta vahvistavin toimenpitein. Osallisuuden edistäminen on keskeinen keino syrjäytymisen ja köyhyyden ehkäisyssä.
Yhdessä pakoon – yhdenvertaisuutta ja osallisuutta pelillisyydellä hankkeen tavoitteet ovat:
- Vahvistetaan kohderyhmänä olevien nuorten ja nuorten aikuisten osallisuuden, resilienssin ja yhdenvertaisuuden kokemusta kuntouttavien palvelujen käyttäjinä yhteiskehittämisen kautta.
- Lisätään kohderyhmän psykososiaalista hyvinvointia ja ehkäistään syrjäytymiskehitystä parantamalla heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisedellytyksiä.
- Löydetään ja otetaan käyttöön uudenlaisia työkaluja kohderyhmälle suunnattua kuntouttavaa toimintaa monipuolistamaan. Käytettävissä olevien kuntouttavien menetelmien kirjo kasvaa.
- Vahvistetaan kohderyhmän parissa toimivien ammattilaisten ymmärrystä ja osaamista pelillisyyden mahdollisuuksista hoito- ja ohjaustyössä.
Hankkeessa kohderyhmä, 16–29 –vuotiaat mielenterveydellisiä ja/tai neuropsykiatrisia pulmia omaavat kuntoutujat, sitoutetaan prosessinomaisesti sekä pakohuonepelin että heidän kanssaan työskenteleville ammattilaisille suunnatun materiaali- ja koulutuspaketin suunnitteluun ja sisällön tuottamiseen. Perinteisesti kehittämistyössä on asiakaspalautetta/-id eoita kerätty kohderyhmältä esimerkiksi työpajatyyppisenä toimintana tai erilaisin kyselyin. Kohderyhmän sitouttaminen kehittämistyöhön koko prosessin ajaksi suunnittelusta jakeluun ja ammattilaisten kouluttamiseen osallistaa palvelujen käyttäjät kehittämistyöhön tavalla, joka muokkaa palvelurakennetta vastaamaan aidosti koettuun tarpeeseen.
Hankkeen tuloksena tuotetaan kaksi konkreettista kuntouttavaa toimintaa monipuolistavaa työvälinettä; yhdessä kohderyhmän kanssa suunniteltu ja toteutettu pakohuonepeli sekä ammattilaisille pelillisyyden mahdollisuuksia avaava materiaalipaketti hyödynnettäväksi hankealueella kohderyhmän kanssa työskentelevien parissa sekä laajemmin osana sosiaalista ja mielenterveyskuntoutusta.
Rahoittaja: Euroopan sosiaalirahasto plus (ESR+)
Kesto: 1.4.2024 – 31.10.2026
Projektipäällikkö: Reetta-Kaisa Kuusiluoma, reetta-kaisa.kuusiluoma@samk.fi
Osallisuus ja toimintakyky
Väestön ikärakenteen muutos aiheuttaa ikääntyneiden asuinolojen järjestämiseen haasteen. Yli 85-vuotiaiden määrän arvioidaan kaksinkertaistuvan ja yli 65-vuotiaiden määrä kasvavan 480000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä. Kansantaloudellisesta näkökulmasta ikääntyneidentulisi voida asua kotonaan mahdollisimman pitkään, samaa haluavat myös ikääntyneet itse.
Satakunta on voimakkaasti ikääntyvä maakunta. Alueen sote-palvelurakenne on asumis- ja muihin raskaampiin palveluihin painottuva. Asuntokannan laatu on keskeinen kysymys ikääntyneiden kotona asumisen kannalta. Suurin tarve erityisesti ikääntyneiden asuinolojen parantamisessa on nykyisen asuntokannan esteettömyyden, turvallisuuden ja toimivuuden lisäämisessä. Maakunnallisena tavoitteena onkin vahvistaa kotona asumisen tukea.
Vanhuspalvelulaki velvoittaa kuntaa selvittämään iäkkään henkilön itsenäistä suoriutumista tukevien kokonaisvaltaisten palvelujen tarpeita. Huomioon on otettava iäkkään toimintakyky sekä hänen ympäristönsä esteettömyyteen, asumisen turvallisuuteen ja lähipalvelujen saatavuuteen liittyvät tekijät.
”Esteetön ja turvallinen asuminen - Kohti digitaalista arviointialustaa” -hankkeen päätavoitteena on tukea ja edistää tulevalla Satakunnan hyvinvointialueella, mutta myös muilla hyvinvointialueilla ikääntyneiden kotona asumisen edellytyksiä.
Maakunnallisesti, mutta myös valtakunnallisesti on tarve ottaa käyttöön uusia toimintatapoja ikääntyneiden asuntojen muutostöiden arvioimiseksi ja käynnistämiseksi. Hankkeessa kehitetään monialainen vakiintunut toimintatapa sähköisen arviointityökalun käyttämiseen osana hyvinvointialueen ikäihmisten ja vammaisten asuntojen muutostöiden palvelupolkua.
Ikääntyneiden asuinolojen arviointi itsenäisen suoriutumisen ja turvallisen asumisen näkökulmasta voidaan toteuttaa hyvinvointia edistävien kotikäyntien ja palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä. Jotta arviointityö olisi yhdenmukaista, tasa-arvoista ja helppoa, tulee kehittää arviointityökalu ympäristön objektiiviseen arviointiin digitaalisuutta hyödyntäen.
Lisätietoja hankesivulta.
Rahoittaja: Satakuntaliitto, Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen (AKKE) -määräraha
Kesto: 1.4.2023 – 31.5.2025
Projektipäällikkö: Maarit Hallia, maarit.i.hallia@samk.fi
According to the common opinion and in accordance with the law regulations, the role of a physiotherapist is the patient's functional diagnostics, planning and conducting physical therapy, kinesiotherapy and massage, teaching the patient how to conduct autotherapy in order to improve or maintain physical fitness and optimize the quality of life. Physiotherapists work with patients ranging from newborns to the elderly and with all types of diseases, also with sportsmen and healthy people, in whom they conduct physioprophylaxis and promote a healthy lifestyle. The therapeutic success is due not only to the physiotherapist's best knowledge in the field of anatomy, physiology and modern physiotherapeutic methods, but also to his ability to communicate with the patient to motivate and educate them. In order to be effective in their role, physical therapists must follow the principle of lifelong learning.
Our project aims to create a free, accessible opportunity for the self-development of physiotherapists, students of physiotherapy and other people who deal with people with musculoskeletal disorders. The project may also be helpful for academic teachers working with physiotherapy students, as exemplary scenarios for practical classes. The main objective of the project is the preparation of a 15-hour online open access course combining teaching specific techniques and methods for the treatment of musculoskeletal dysfunctions with learning to communicate with the patient. Due to the increasing migration and differentiation of societies, we want to increase the competences of physiotherapists not only as specialists in manual therapy, but as people responsible for emotional, psychological and social wellbeing of the patient. Each lesson will be directed to a different group of patients, it will precisely show diagnostic and / or therapeutic methods together with their discussion and theoretical background. Each lesson will be commented on how to communicate with the patient, taking into account cultural, ethnic and social differences and emphasizing respect in mutual relationships. Project partners come from different parts of Europe, which guarantees that the lessons created will be approached taking into account many perspectives. The course will be available in English and in the national language of each partner, which will increase its availability, support the international exchange of students of university partners, and be an opportunity for students from the partner's country to improve their English language skills. It will also serve as a model for professionals and academics from other countries. Additionally, a textbook will be prepared, discussing the topics of individual lessons and developing them. The handbook will also be available in English and the national language of each partner. The confirmation of obtaining new knowledge and competencies for the course participant will be passing the final test and receiving a certificate.
Visit the project website for more information.
Rahoittaja: Erasmus+
Kesto: 1.11.2022 – 31.10.2025
Projektipäällikkö: Marika Kiviluoma-Ylitalo, marika.kiviluoma-ylitalo@samk.fi
Hankkeessa on koordinaattorina Panstwowa Wyzsza Szkola Zawodowa w Tarnowie ja osatoteuttajina Satakunnan ammattikorkeakoulu, Knowledge Innovation Centre (Malta) Ltd, Miskolci Egyetem, Vistahermosa Grupo HLA Sl, Istanbul Aydin Universitesi Vakfi ja Akademia Wychowania Fizycznego im. Bronislawa Czecha w Krakowie.
Falla-hankkeen päätavoitteena on kehittää fyysisen aktiivisuuden mittaus- ja palautejärjestelmä lapsille ja nuorille, joilla on toimintarajoitteita. Hankkeessa selvitetään erilaisia liikkumisprofiileja, joiden pohjalta valitaan yksilöille soveltuvimmat fyysisen aktiivisuuden mittarit, joilla saadaan tietoa yksilön liikkumisesta sekä sen määrästä ja intensiteetistä. Hankkeessa tavoitellaan arkiliikunnan lisäämistä antamalla lapsille ja nuorille sekä heidän kanssaan arjessa toimiville henkilöille (huoltajat, avustajat, opettajat, fysioterapeutit ja valmentajat) tietoa luotettavista menetelmistä mitata fyysistä aktiivisuutta sekä keinoja fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen. '
Hankkeen tulokset:
- Laaditaan tiedonkeruumenetelmä, jolla saadaan tietoa erilaisista liikkumisprofiileista.
- Liikkumisprofiilien pohjalta toteutetaan fyysisen aktiivisuuden seurantaa ja kerätään tietoa liikemittausten käytettävyydestä kyseisellä kohderyhmällä.
- Kehitetään palautejärjestelmä, jonka tavoitteena on lisätä tietoisuutta liikkumisen määrästä, merkityksestä sekä kannustaa lisäämään omatoimista liikkumista arjessa.
- Tuotetaan opas toimintarajoitteisten henkilöiden fyysisen aktiivisuuden mittausmenetelmistä ja siitä, kuinka tietoa voidaan hyödyntää liikunnan edistämisessä.
Rahoittaja: Opetus- ja kulttuuriministeriö
Kesto: 1.6.2022 – 31.5.2024
Projektipäällikkö: Kati Karinharju
Hankkeen toteutuksesta vastaa Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Hankkeen toisena osatoteuttajana toimii Satakunnan ammattikorkeakoulu. Hankkeen muita keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat Suomen Paralympiakomitea, Ammattiopisto Spesia, Ammattiopisto Live ja Valteri. Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa hankkeen liikunnallisen elämäntavan valtakunnallisista kehittämisavustuksista.
Silvers Strategies on Central Baltic -ohjelman rahoittama ja toteutetaan ajalla 2023–2025. Projektia koordinoi Latvian Chamber of Commerce and Industry LCCI. Projektissa ovat kumppaneina Suomesta Satakunnan ammattikorkeakoulu ja Virosta Estonian Chamber of Commerce and Industry ECCI.
Tavoitteena on lisätä yli 55-vuotiaiden mahdollisuuksia osallistua työelämään ja pidentää työuria jatkumaan eläkeiän saavuttamisen jälkeenkin. Tarkoituksena on kehittää Central Baltic -alueen yritysten ikäjohtamisen käytäntöjä ja tuottaa sitä varten mittareita, joita otetaan käyttöön yrityksissä Suomessa, Virossa ja Latviassa.
Projektista hyötyvät eri kokoiset yritykset, työelämä laajasti, yrityksiä tukevat organisaatiot ja varsinaisesti seniori-ikäiset, joiden työllistymismahdollisuudet paranevat. Central Baltic -alueen maiden yhteistyö mahdollistaa innovoimisen, oppimisen ja asiantuntijuuden jakamisen. Tämä palvelee alueellista työelämäintegraatiota, työvoiman liikkuvuutta ja yritysten yhteistyötä. Yritykset Suomesta, Virosta ja Latviasta rekrytoidaan ja osallistetaan toimenpiteiden suunnitteluun ja koulutukseen. Osa koulutuksista sisältää matkustamista ja benchmarking-vierailuja yrityksissä eri maissa projektin kustantamana.
Projektin tuloksena:
- Määritetään työpaikoille yhteinen strategia yli 55-vuotiaiden rekrytointiin ja työssä jatkamiseen.
- Mukana oleville 36 yritykselle sovitaan tulosmittarit tasa-arvon toteutumisen seurantaan Virossa, Latviassa ja Suomessa.
- Suunnitellaan yhteinen koulutusohjelma yritysten johdolle, henkilöstöjohdolle, valmentajille ja konsulteille koskien ikäjohtamisen strategioita ja tulosmittareita.
- Toteutetaan yhteisiä koulutustapahtumia ja tehdään asiantuntijavierailuja.
- Suunnitellaan ja julkaistaan verkkokäsikirja.
Lisätietoa hankkeen nettisivuilta.
Rahoittaja: Interreg Central Baltic
Kesto: 1.3.2023–31.8.2025
Projektipäällikkö: Riitta Kärkkäinen, riitta.karkkainen@samk.fi
Ravitsemus
Background: Depressive disorders are a growing public health concern. Depression is linked to increases in work absenteeism, short-term disability, decreased productivity and presenteeism and has become a global public health problem. Nutrition is thought to be an important factor in the prevention and treatment of depression, but research evidence from randomized controlled intervention trials is lacking. It is important to focus specifically on the prevention of depression through nutrition.
Aims: The aim of this Mind Nutrition -study is to study whether improving nutrition can (cost-effectively) prevent depression symptoms, depression-related sick leave and improve work ability. The second aim is to identify associations and interactions between nutrition and mental health, quality of life, and work ability in the Finnish working aged population.
Methods: This study combines a randomized controlled intervention study (RCT) and data-based study. The RCT study examines the effectiveness of a six-month nutritional counseling on depression-related sick leave and work ability among practical and registered nurses (n=100) working in the mental health field (Satakunta Welfare Region). Half of the participants are randomized to the intervention group and half to the control group. The six-month intervention includes two individual nutrition counselling sessions and a group nutrition counselling session (six sessions). The RCT -study includes comprehensive baseline and final measurements. The Data-based study will study the associations between nutrition and mental health, quality of life, and work ability in the Finnish working aged population. The data-based analysis will be carried out using the Healthy Finland Survey -dataset and will include several thousand working aged Finns.
Discussion: This study will provide nationally and internationally important research evidence on how nutrition guidance can prevent depression and depression-related sick leave, and how it can improve work ability. The study will also give nationally valuable data on the associations and interactions between nutrition and mental health, quality of life, and work ability of the Finnish working aged population.
Rahoittaja: SAMK
Kesto: 1.4.2024 – 31.3.2026
Projektipäällikkö: Susanna Kunvik, susanna.kunvik@samk.fi
Satakunta-strategian mukaan uuden työvoiman saatavuus ja työikäisen väestön väheneminen ovat merkittäviä haasteita satakuntalaistan ja muiden maakuntien keskuudessa. Lisäksi suomalaisia työikäisiä rasittavat muun muassa ylipaino, tyypin 2 diabetes ja kasvava riski sydän- ja verisuonisairauksiin. Elintapasairaudet heikentävät suomalaisten hyvinvointia ja elämänlaatua sekä vaikuttavat myös työssä jaksamiseen, lisäävät sairauspoissaoloja ja lyhentävät työurien pituutta. Ratkaisuksi on ehdotettu yritysten nykyisten työntekijöiden elämänlaadun ja terveydentilan parantamista muun muassa ravitsemuksen avulla, sillä harva työikäinen syö ravitsemussuositusten mukaisesti.
RAVI-hankkeen tavoitteena on parantaa satakuntalaisten työikäisten työkykyä ja elämänlaatua edistämällä työntekijöiden ravitsemusta ja työaikaisia syömistottumuksia ravitsemusohjauksen avulla. Hanke pyrkii lisäksi osoittamaan, kuinka työntekijöiden lisäksi yritykset hyötyvät ravitsemusohjauksesta ja parantuneesta työaikaisesta ravitsemuksesta hyvinvoivan, työkykyisen ja tehokkaan työvoiman kautta. Hankkeessa toteutetaan satunnaistettu kontrolloitu interventiotutkimus, jossa Satakunnan alueen työikäisille tarjotaan ravitsemusohjausta henkilökohtaisen ravitsemusneuvonnan sekä ravitsemusaiheisen verkkokoulutuksen avulla. Ravitsemuksen vaikutuksia työkykyyn, työhyvinvointiin ja elämänlaatuun ei ole aiemmin tutkittu Suomessa näin laajasti. Interventiotutkimuksen myötä saamme kansallisesti tärkeää tutkimusnäyttöä aiheesta. Uuden tutkimustiedon pohjalta on tarkoitus jatkaa työikäisten ja työaikaisen ravitsemuksen parantamista Suomessa Satakuntaan perustetun tutkimusyksikön myötä.
Hankkeen tavoitteena on saavuttaa seuraavat tulokset:
- Tutkimustuloksilla on ensimmäistä kertaa osoitettu työaikaisen ravitsemuksen vaikutus työkykyyn, tehollisen työajan lisääntymiseen, sairauspoissaolojen vähenemiseen, työhyvinvoinnin lisääntymiseen ja elämänlaadun paranemiseen.
- Satakuntaan on perustettu kansallisesti ainutlaatuinen työaikaiseen ravitsemukseen keskittyvä ravitsemustieteen tutkimusyksikkö.
- Satakunnan hyvinvointialueen ravitsemusasiantuntijat ja korkeakoulujen tutkimushenkilöstö tekevät sopimuksellista operatiivista ja strategista yhteistyötä tutkimusyksikössä.
- Yritykset ymmärtävät työaikaisen ravitsemuksen tärkeyden ja sitä tukemaan on julkaistu ravitsemusohjaustyökaluja ja –aineistoja.
RAVI-hankkeen verkkosivut.
Rahoittaja: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027
Kesto: 1.3.2023–28.2.2026
Projektipäällikkö: Susanna Kunvik, susanna.kunvik@samk.fi
Työ- ja koulutusperäinen maahanmuutto
Sosiaali- ja terveysalalla on lähes koko Suomessa pulaa työntekijöistä. Avoimia työpaikkoja on vaikea täyttää myös Satakunnassa ja tällä hetkellä on tiettyihin sotealan työtehtäviin vaikeaa saada työntekijöitä. Tätä vajetta on lähdetty Satakunnassakin täyttämään mm. työllistämällä espanjalaisia sairaanhoitajia. Samanaikaisesti Satakunnan ammattikorkeakoulun englanninkielisestä sairaanhoitaja- ja fysioterapia tutkinto-ohjelmista valmistuvien on ollut vaikea löytää työpaikkaa Satakunnasta. Valmistuneet myös hakeutuvat työhön isompiin kaupunkeihin. Satakunta on saatava vetovoimaisemmaksi, koska moni opiskelija lähtee jo harjoitteluaikana muualle harjoitteluun ja valmistuva lähtee muualle töihin, jopa Suomesta pois.
Vastavalmistuneiden ulkomaalaistaustaisten sotealan ammattilaisten työllistymisessä on havaittu useita haasteita. Yksi haaste on työntekijän suomenkielen taito, toinen haaste on integroituminen ja osallisuuden kokeminen. Muita haasteita ovat työpaikkoihin liittyvät haasteet, kuten esim. työyhteisön kielitietoisuus- ja monikulttuurisuusosaaminen. Jotta voidaan ennakoida mahdollisia haasteita, karikoita ja jopa törmäyksiä, tarvitaan tietoa erilaisista toimintatavoista, pyrkimystä vastavuoroiseen kohtaamiseen, haluun oppia toisten kulttuurien toimintatavoista ja ennen kaikkea osallisuuden rakentamisesta ja kokemuksesta työyhteisössä. Työympäristöjä tulee valmistaa monikulttuurisuuteen ja kulttuuritietoisuuteen.
Työelämään siirtymisen sujuvoittamiseen liittyvää työtä on aloitettu Opin portailta työelämään Satakunnassa hankkeessa OPTS (Hankekoodi: S21780, hanke alkanut 1.8.2019 ja päättyy 30.6.2023). OPTS-hankkeessa on lisätty opiskelijoiden suomenkielen opiskelua erityisesti ammatillisesta näkökulmasta sekä kehitetty ja pilotoitu uusi harjoittelumalli, jossa ei suomea äidinkielenään puhuva tekee harjoittelun yhdessä suomea puhuvan opiskelijan kanssa. Tarvitaan kuitenkin lisää uusia avauksia, uusia yhteistyökumppaneita ja uusia malleja monikulttuuristuviin sosiaali- ja terveydenhuollon työympäristöihin.
Hankkeen päätavoitteena on lisätä Satakunnan alueen sosiaali- ja terveysalan pienyrittäjien tekemiä rekrytointeja (harjoittelut + työsuhteet) kohteena ei suomea äidinkielenään puhuvat sotealan opiskelijat ja ammattilaiset. Tärkeä toimenpide on lisätä kieli- ja kulttuuritietoisuutta, jotta ulkomaalaistaustaisten sotealan ammattilaisten olisi helpompi tulevaisuudessa työllistyä. Tavoitteena on tehdä Satakunnasta vetovoimaisempi maakunta sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille. Lisäksi tavoitteena on jalkauttaa jo hankkeen aikana satakuntalaisten sosiaali- ja terveysalan yrittäjien ja koulutusorganisaatioiden välille yhteinen toimintamalli; luoda polkuja työelämään ja vahvistaa sote-alan pienyrittäjien osaamista ja mahdollisuuksia työskennellä monikulttuurisessa työyhteisössä.
Tuloksena saadaan monikulttuurisia työpaikkoja, jotka mielellään ottavat kansainvälisiä opiskelijoita opintojen aikana harjoitteluun ja myöhemmin myös työllistävät. Opiskelijoiden valmistuttua heille on töitä tarjolla eripuolilla Satakuntaa monikulttuurisissa pienyrityksissä. Satakunnan vetovoimaisuus kasvaa. Hankkeen aikana tästä tehdään mallinnus, jota voidaan hyödyntää myös julkisella sektorilla. Hanke tukee Satakunnan sotealan pienyrittäjien sekä kansainvälisten sotealan opiskelijoiden työhyvinvointia. Hanke tuottaa uutta osaamista yrityksille sekä työpaikkoja valmistuneille opiskelijoille. Toimenpiteet lisäävät osaamista ja työllistymisvalmiuksia. Hankkeessa pyritään löytämään uusia ratkaisuja ja toimintatapoja, kansainvälistymään sekä levittämään hyviä malleja.
Rahoittaja: Euroopan sosiaalirahasto plus (ESR+), Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027
Kesto: 1.4.2023–30.6.2025
Projektipäällikkö: Sari Lintukorpi, etunimi.sukunimi@samk.fi
Onko sinulla yhteistyöidea? Ota yhteyttä:
Henna Kyhä
Tutkimuspäällikkö
Keskuksen vetäjä
SAMK
044 710 3134
Lisää projekteja:
Kaikki Satakunnan ammattikorkeakoulun projektit löydät täältä:
Päättyneet projektit
Yhteismitallinen esteettömyystieto Suomen liikuntapaikoissa
Hanke perustuu hallitusohjelman tavoitteeseen luoda Suomeen yhtenäinen valtakunnallinen rakennetun ympäristöndigitaalinen rekisteri ja tietoalusta. Hankkeen toimenpiteissä keskitytään luotettavan, kattavan ja yhteismitallisen esteettömyystiedon kokoamiseen valtakunnallisen tietopohjan yhtenäistämiseksi ja yhteentoimivuuden takaamiseksi. Hanke on jatkoa Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK) 2019-2021 toteuttamaan esiselvityshankkeeseen liikuntapaikkojen esteettömyystiedon keräämisestä.
Lisätietoja hankesivulta.
Rahoittaja: Opetus- ja kulttuuriministeriö
Kesto: 1.8.2021 – 30.9.2023
Projektipäällikkö: Kati Karinharju, kati.karinharju@samk.fi
FeelWell - Katse opiskelijoiden hyvinvointiin.
Hankkeen tavoitteet:
- Lisätä opiskelijoiden osallisuutta, tasa-arvoa ja hyvinvointia kehittämällä opiskelijalähtöistä vapaa-ajan harrastustoimintaa ja hyvinvointipalveluita
- Kehittää hyvinvointitutoroinnin toimintamalli yhteistyössä opiskelijakunnan ja korkeakoulun liikunta-ja hyvinvointipalveluiden kanssa
- Nostaa tutortoiminnan vetovoimaisuutta ja näkyvyyttä
- Tukea ja tsempata opiskelijoita, joiden opiskelukyky on heikentynyt, kokee yksinäisyyttä tai kaipaa tukea sekä parantaa opiskelijoiden tietoisuutta hyvinvointia tukevista palveluista
Lisätietoja hankesivulta.
Rahoittaja: Opetus- ja kulttuuriministeriö
Kesto: 1.1.2022 – 30.11.2023
Projektipäällikkö: Maija Penttilä, maija.penttila@samk.fi
Data Lake Innovation Testbed for Future Hospitals
The project will establish a joint RDI (research, development and innovation) and testbed platform called Data Lake Innovation Testbed for Future Hospitals. The platform connects physically, mentally and digitally the RoboAI Lab in SAMK, Auria Biobank and Auria Clinical Informatics, the Supercomputing Platform in CSC (national IT center for science) and the Living Labs in Satasairaala (central hospital, special health care) and Porin perusturva (primary health care of City of Pori). This connection as well as the research itself are pioneering work in fields which have not been touched before. As an outcome of the project, a nationally recognizable, Finland’s first and most attractive Data Lake Innovation Testbed for Future Hospitals operates as a core in the medical research in Satakunta. The novelty value of the project is the new ecosystem, in which the Testbed enfolds the central and university hospitals, the applied and scientific universities, the data lake providers, the supercomputing platform provider and the growth and startup companies in interdependent relationship, for the first time in Finland. As another outcome of the project, similar actions have been started in other regions. These actions are supported by the findings, practices, routines and validated processes (as well as the people) of this project.
Data Lake -hankkeessa on tutkittu kotona asuvien 75-vuotiaiden ravitsemustilaa ja sen yhteyttä muun muassa elämänlaatuun.
Rahoittaja: Opetus- ja kulttuuriministeriö
Kesto: 1.11.2020–31.12.2023
Projektipäällikkö: Anu Holm, anu.holm@samk.fi / Jonna-Carita Kanninen, jonna-carita.kanninen@samk.fi
GNurseSim - Improving Geriatric Patient Satisfaction: Development of a High-Fidelity E-learning Simulation Course to Develop Intercultural Skills in Geriatric Patient Care
Globally, the number of people over the age of 60 is expected to more than double by 2050 [1]. A United Nations (UN) report [2] notes that “population ageing is poised to become one of the most significant social transformations of the twenty-first century, with implications for nearly all sectors of society”. Diseases associated with ageing, are identified by the World Health Organization (WHO) as being a major global challenge that healthcare providers must be prepared to meet [3]. Simulation is a safe way to train healthcare providers to provide effective care for older people and their families. Simulated patients can support the development and assessment of diverse competencies, e.g.related to communication and the integration of psychomotor skills, clinical decision-making, and professionalism.
Students trainees in geriatric medicine need to be afforded opportunities during their training to practise skills of adopting a multidisciplinary holistic approach to the care of older patients, and there is evidence that simulation training can improve the quality of care provided for older people.
The target groups of the project are nursing teachers and nursing students. The first group needs to provide the second one with the skills and competencies that make care for the elderly professional and socially acceptable. Taking into consideration the current culture mix, globalization and the degree of mobility in the world of work, it is likely that the elderly patients will be cared for by a geriatric nurse that does not share the same values, traditions and cultural background as the patient. It is also becoming increasingly important to recognize intraethnic diversity. Knowing there is as much variation within groups as between them will mitigate the tendency to stereotype members. Understanding and respect are some of the critical variables in how the care experience is perceived and treated by the patient and family. Cultural factors mediate preferred patterns of interaction. For instance, the meaning of critical illness; whether a particular critical condition is stigmatized or accepted; ways in which symptoms are identified and interpreted; patterns of decision-making and preferences for end-of-life care; appropriate modes of expression of pain and discomfort; the use of rituals, traditional healers, healing practices, and whether dependency that accompanies an illness is disvalued or considered part of the normal cycle of life. Culture does deserve consideration in geriatric care to ensure optimal outcomes.
Globally, geriatric simulation programmes are being undertaken, but there are hardly any that touch on the issue of intercultural differences as a problem that professional geriatric nurses should be well conscious of. There is also a lack of blended/distance courses in this area. The current epidemic situation makes every health care education provider acutely aware of the need to create blended and distance learning courses. The courses need to be created in a way that optimizes learning and ensures the students’ further development of their skills and competencies in the future. This can be achieved via the implementation of social constructivist teaching techniques to the practice of simulation teaching and via designing blended/distance courses with intercultural issues in mind.
Therefore, the main objectives of the project are:
- to create a methodological framework that constitutes a model for creating social-constructivist, blended / distance courses for nursing students learning to care for the elderly with an emphasis on intercultural aspects, drawing on the expertise and experience of the partners
- to create blended/distance learning courses based on the model with content developed in simulation laboratories and implement them at partner universities in partner languages
- to pilot the courses, prepare case studies documenting the implementation of the courses, and develop a set of guidelines and recommendations that will be used to enhance the course
- to prepare a set of guidelines and recommendations that will aid the implementation of the model in other areas of nursing education.
An added value of the project will be the possibility for the nonnative-English partners to use the English version of the course to create an interactive online e-learning course in English that will enhance the partners’ educational offer for incoming students within the Erasmus+ mobility projects.
1. World Health Organization. Ageing and Health: WHO; 2018. Available from: https://www.who.int/news-room/fact-sheets/detail/ageing-and-health. [cited 18 April 2019].
2. United Nations. Ageing: United Nations; nd Available from: https://www.un. org/en/sections/issues-depth/ageing/. [cited 16 April 2019].
3. World Health Organization, National Institute on Aging.National Institutes of Health. Global Health and Aging: WHO; 2011. https://www.who.int//ageing/publications/global_health.pdf?ua = = 1.
Rahoittaja: Erasmus+ Strategic Partnership
Kesto: 1.5.2021 – 30.4.2023
Projektipäällikkö: Sari Teeri, sari.teeri@samk.fi
Hankeessa on koordinaattorina Panstwowa Wyzsza Szkola Zawodowa w Tarnowie ja osatoteuttajina Satakunnan ammattikorkeakoulu, Universidad de Alicante, Knowledge Innovation Centre (Malta) Ltd, Malta College of Arts Science and Technology, Centria ammattikorkeakoulu ja Middlesex University Higher Education Corporation.
Veto- ja pitovoimaa kotihoitoon
Veto- ja pitovoimaa kotihoitoon -hankkeen tavoitteena on vahvistaa kotihoidon palvelukseen valmistuvien opiskelijoiden ja kotihoidossa työskentelevien ammattilaisten toimintaedellytyksiä ja muutoskyvykkyyttä sekä lisätäkotihoidon työn veto- ja pitovoimaisuutta sosiaali- ja terveyspalveluissa. Hanke toteutetaan verkostoyhteistyönä Satakunnan ammattikorkeakoulun, Tampereen ammattikorkeakoulun, Satakunnan koulutuskuntayhtymä Sataedun ja SASKY koulutuskuntayhtymän kesken. Hankkeen yhteistyökumppanina on Porin kaupungin kotihoito ja Sastamalan kaupunki.
Pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelman tavoitteena on, että pohjoismaalainen hyvinvointivaltio ja sen peruspilarit, toimeentulon turva, toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut ja koulutus sekä osaaminen luovat vahvan ja oikeudenmukaisen alustan uudistustyölle. Erityisen haastavaa tavoitteen saavuttaminen on sosiaali- jaterveyspalveluiden osalta, koska palvelujärjestelmän palveluksessa ei ole riittävästi ammattitaitoisia työntekijöitä. Uusien työntekijöiden palkkaaminen ei ole helppo tehtävä, ja tälläkin hetkellä esimerkiksi kotihoidossa on jatkuva tarve pätevistä työntekijöistä.
Tässä hankkeessa rakennetaan opiskelijoille väylä, joka lisäisi kotihoidon vetovoimaisuutta ja tukisi opiskelijan siirtymistä kotihoidon tehtäviin. Keskiössä ovat opintojensa loppuvaiheessa olevat opiskelijat, jotka yhdessä kotihoidon työntekijöiden kanssa kehittävät kotihoidon työn erityispiirteet huomioivia työn tekemisen tapoja ja työn organisoinninkäytäntöjä. Kehittämisen tueksi laaditaan digitaaliseen oppimisympäristöön materiaalia opiskelijoiden ja työntekijöiden käyttöön. Kehittämisessä hyödynnetään työpajatyöskentelyä. Työpajojen teemoista muodostuu digitaalinen työkirja, jota käytetään koko hankkeen ajan.
Kotihoidon veto- ja pitovoimaisuuden vahvistamiseksi hankkeessa tuotetaan mentorointimalli ja –opas alalle valmistuvien opiskelijoiden, kotihoidon ammattilaisten ja esimiesten käyttöön. Tähän pyritään myös kehittämällä työuran rakentamisen ja hallinnan malli, jota pilotoidaan hankkeen aikana. Hankkeen jälkeen mallia levitetään valmistuvien opiskelijoiden ja alan ammattilaisten käyttöön.
Voit lukea lisää hankkeesta täältä.
Rahoittaja: Euroopan sosiaalirahasto
Kesto: 1.4.2020 – 31.3.2023
Projektipäällikkö: Minna Huhtala, minna.huhtala@samk.fi
Hankkeessa on koordinaattorina Satakunnan ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina Tampereen ammattikorkeakoulu, Satakunnan koulutuskuntayhtymä (Sataedu) ja SASKY koulutuskuntayhtymä (Sasky).
UUDO, Uusille urapoluille (Erko)
COVID-19-epidemia on vaatinut sote-organisaatioita järjestämään nopeasti uudelleen toimintojaan. Koska etäpalveluiksimuuttamisen mahdollisuudet vaihtelivat aloittain paljon, oli tarpeen siirtää henkilöstöä tehtäviin, jotka ruuhkautuivat. Uusien työtapojen omaksuminen ja perinteisten lähikontaktien muuttuminen etäpalveluiksi on vaatinut henkilöstöltä uusiatoimintatapoja ja osaamista. (Rissanen et al. 2020) Digitalisaatio muuttaa soten työkäytäntöjä oleellisesti. OKM:n jaOECD:n raporttien mukaan digitaalisen osaamisen ja jatkuvan oppimisen tarve lisääntyy kaikilla aloilla. Myös digitaalisten palveluiden kehittämisosaaminen tuo mahdollisuuksia soten digitalisaation vahvistamiseen.
Hankkeessa mahdollistetaan:
- osaamisen päivittäminen työn digitalisaation mukaisiin osaamisvaatimuksiin sote-alalla
- työttömänä olevien tutkinnon omaavien sote-alan osaajien työhön paluu sekä
- muiden alojen, kuten muotoilu- ja kaupallisen alan digitalisaatio-osaajien hakeutuminen sote-alalle.
Hanke vastaa COVID-19-epidemian tuoman yhteiskunnallisen tilanteen vaatimuksiin:
1. Tuottamalla soten tiedonhallintaan,digitaalisiin palveluihin ja palvelumuotoiluun erikoistumiskoulutuksen (erko), jonka osallistujilla on AMK-tutkinto ja jotka voivat olla taustoiltaan monialaisia. Erkolla saavutetaan uudenlaista työelämässä tarvittavaa monialaista osaamistaajankohtaiseen soten palvelurakenneuudistamiseen.
2. Levittämällä yhteistyökumppaniorganisaatioihin erkon kehittämistehtävien avulla sosiaali- ja terveydenhuollontiedonhallintaan, digitaalisiin palveluihin ja palvelumuotoiluun liittyvää osaamista sekä lisäämällä työyhteisöjen tietoisuuttaavoimista olemassa olevista oppimateriaaleista. Samalla sotedigi-osaamisen kehittyminen mahdollistuu myös työyhteisönjäsenillä, jotka eivät osallistu erkoon.
3. Edistämällä työyhteisöjen henkilöstön sotedigi-osaamisen tunnistamista ja tunnustamista kehittämälläosaamismerkkijärjestelmä osaamisen johtamisen tueksi.
Rahoittaja: Opetus- ja kulttuuriministeriö
Kesto: 6.10.2020 – 30.9.2023
Projektipäällikkö: Heli Rosenqvist, heli.rosenqvist@samk.fi
Hankkeessa on koordinaattorina Laurea-ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina Savonia ammattikorkeakoulu, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Oulun Ammattikorkeakoulu, Metropolia ammattikorkeakoulu, Hämeen ammattikorkeakoulu, Vaasan Ammattikorkeakoulu - Vasa yrkeshögskola, Lab-ammattikorkeakoulu, Satakunnan ammattikorkeakoulu, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun ammattikorkeakoulu, Lapin Ammattikorkeakoulu, Tampereen ammattikorkeakoulu ja Yrkeshögskolan vid Åbo Akademi, Yrkeshögskolan Novia.
HEALINT4ALL - Assuring Quality Health Care Traineeships for Medical and Professionals Allied to Medicine through embedding and exploiting tools across Higher Education
HEALINT4ALL provides Medical Education and Professionals Allied to Medicine an audit system to facilitate quality assurance of EU clinical learning environments. Students will be confident that they can obtain an increased number and variety of safe optimised learning placements through extensive partnerships developed, thus fostering inclusivity. Opportunity to increase high quality placements internationally through the wider application of the system to the International Standards Organisation, International Workshop Agreement will be explored, as quality assurance will be benchmarked to this standard. Development of the skills and knowledge of auditors and auditor trainees to undertake audit is also critical and will be enhanced using new and innovative digital interactive resources. An existing audit tool currently available as a pdf online version will be newly developed into a digital interactive resource for use electronically by auditors in the field. This project contributes to global citizenship as well as health and wellbeing supported by professionals in promoting high standards and best practice, which will be exported and disseminated widely across multiple professions and with capacity to be utilised across the world. OBJECTIVES 1. To map and innovatively adapt newly established Audit Protocol and Support tools to suit the Higher Education needs for wider application to medicine and professionals allied to medicine. 2. To develop a digital interactive interactive audit tool, which can be used in situ via ipads etc, supported by access to a central database, which can be easily managed by a provider and suit multi-professions. 3. To develop a virtual interactive learning and teaching resource for auditor preparation and update, which can be cascaded and incorporated into self directed and blended learning. 4. To add further languages of the European Union and incorporate partners integration of the tools in all languages to facilitate wide use across multi-professions. 5. To execute an ongoing programme of intensive dissemination and impact evaluation in order to establish the HEALINT Tools and subsequent IWA as the gold standard audit tool for the assessment of clinical placements supporting international mobility by all healthcare.
Rahoittaja: Erasmus+ Strategic Partnership
Kesto: 1.9.2020 – 31.8.2023
Projektipäällikkö: Viveka Höijer-Brear, viveka.hoijer-brear@samk.fi
Innovative Rehabilitation Education - Introduction of new master degree programs in Ukraine (REHAB)
The goal of the project is to develop physical therapy education in Ukraine. Ukraine does not have official education for physical therapy and PT services are not provided as part of the health care and rehabilitation system. The need for PT – services has increased because of the military conflict. In 2015 there was the first sign in legislation to start physical therapy programs. Since 2017 the first education programs for physiotherapy started, and so called general physical rehabilitation programs are provided by 62 universities in Ukraine. Part of the content of these programs relate to PT profession. Project aims at building professional capacity of the academic and research staff. It includes the development of the teaching, learning and assessment resources. One goal is to create specific educational infrastructure to provide the nationally new professional study program in physiotherapy.
Rahoittaja: Erasmus+ Capacity Building in the field of higher
Kesto: 15.10.2017 – 30.11.2022
Projektipäällikkö: Anne Kärki, anne.karki@samk.fi
Hankkeessa on koordinaattorina Latvijas Sporta Pedagogijas Akademijas ja osatoteuttajina National University of Physical Education and Sport of Ukraine, Testing Board, LDUFK, Ternopil State Medical University, Sumy State University, Akademia Wychowania Fizycznego Jozefa Pilsudskiego w Warszawie, Lietuvos Sporto Universitetas, Univerzita Pavla Jozefa Safarika v Kosiciach, Satakunnan ammattikorkeakoulu ja European Federation of Adapted Physical Activity.
Sote-alan ammattilaisen jatkuvan oppimisen tiekartta
Hanke vastaa sosiaali- ja terveysalan muuttuvaan osaamistarpeeseen, jonka taustalla on sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristön ja asiakkaiden palveluntarpeen muutos. Selkeimpinä ammattilaisten osaamisen tarpeen muutokseen vaikuttavina tekijöinä ovat digitalisaatio, asiakkaiden omaehtoinen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja niukkenevat käytettävissä olevat taloudelliset resurssit. Hankkeen lähtökohtana ovat STM:n ja OKM:n yhteisen Osaamisella soteen – hankkeen tulokset, joissa linjataan sote alan ammattilaisten tulevaisuuden osaamistarpeita ja niihin vastaamista. Osaamisella soteen väliraportti (opetus- ja kulttuuriministeriö 23.8.2018) tarkastelee sote alan ammattilaisten täydennyskoulutustarpeita. Raportissa todetaan, että tavoitteisiin pääseminen edellyttää eri alojen ammattilaisten osaamisen käytön tehostamista ja hyödyntämistä nykyistä laajemmin. Myös monialainen ja asiakaslähtöinen työskentely ja digitalisaation mahdollisuudet nostetaan raportissa huomioitaviksi kaikkien sote ammattiryhmien osaamista kehitettäessä. Hankkeessa kehitetään sote ammattilaisille joustavaa työelämälähtöistä jatkuvaa oppimista tukeva toimintamalli. Hankkeessa on kuusi työpakettia, joiden kautta tuotetaan sote- alan ammattilaisille työelämälähtöinen kansallinen, joustava ja kustannustehokas jatkuvan oppimisen tiekartta. Tiekartta sisältää sote-alan yhteisen osaamisen arvioinnin ja opintojen verkko-opintotarjonnan sekä työelämän osaamistarpeeseen perustuvan sote-alan erikoistumiskoulutusten jatkuvan oppimisen kehittämisen malli. Malli sisältää koulutusten suunnittelun, joustavan toteutuksen ja arvioinnin korkeakoulun ja työelämän yhteistyönä. Verkko-opintotarjonta rakentuu korkeakoulujen opintotarjontaan, joka sisältää yksittäisiä (1-5 op) opintojaksoja ja laajempia opintokokonaisuuksia. Niistä voidaan osaamistarpeen mukaan koota osaamiskokonaisuuksia, jotka vastaavat sote alan geneeriseen osaamiseen. Hanke kattaa koko Suomen. Sitä koordinoi Savonia-ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina ovat 14 ammattikorkeakoulua eri puolita Suomea ja Itä-Suomen yliopisto. Hankkeessa yhteistyökumppaneina ovat työelämän organisaatiot, jotka edustavat laajasti sosiaali- ja terveysalan palveluntuottajia. Ohjausryhmässä ovat edustettuina työelämä, ammattijärjestöt, asiakkaat ja koulutus.
Voit lukea lisää hankkeesta täältä.
Rahoittaja: Euroopan sosiaalirahasto, ESR 2014-2020 (17 %)
Kesto: 1.9.2019 – 31.12.2021
Projektipäällikkö: Tapio Myllymaa
DIGIKULTA - Kulttuuri- ja tapahtuma-alan digitalisaatio
Hankkeen kohderyhmän muodostavat kulttuuri- ja tapahtuma-alan ja niiden alihankintaverkostoon kuuluvat työntekijät, työelämään valmistuvat opiskelijat, itsensä työllistäjät, sekä alan koulutusta tarjoavat oppilaitokset Satakunnassa. Hankkeen tavoitteena on kohderyhmänä olevien henkilöiden digiosaamisen nosto sellaiselle tasolle, jota tarvitaan toimimisessa globaalin digitalisaation ja erityisesti Covid19-pandemian aiheuttamassa muuttuneessa toimintaympäristössä. Hankkeessa kehitetään ja pilotoidaan digitaalisia oppimisympäristöjä ja koulutuskokonaisuuksia sekä digitaalisia palveluja kohderyhmän tarpeisiin. Kehittämistyötä ja koulutuspilotteja toteutetaan osatoteuttajien yhteistyönä ja osaamisen kehittämisessä hyödynnetään sekä osatoteuttajien osaamista että alan muita asiantuntijapalveluita.
Voit lukea lisää hankkeesta täältä.
Tutustu hankkeessa rakennettuun virtuaaliseen oppimisympäristöön täällä. Lue myös hankkeen asiantuntijoiden artikkeli Tekoäly ja taide.
Rahoittaja: Euroopan sosiaalirahasto, ESR 2014-2020 (17 %)
Kesto: 1.1.2022 – 31.12.2023
Projektipäällikkö: Aku Koskinen, aku.a.koskinen@samk.fi
Hankkeessa on koordinaattorina Länsirannikon koulutus Oy WinNova ja osatoteuttajina Satakunnan koulutuskuntayhtymä, Satakunnan ammattikorkeakoulu ja Porin kaupunki / Palmgren konservatorio.
Kuntakuvataiteilija - kuvataiteen ammattilaiset kuntien kehittäjinä
Tavoitteena on testata kuntakuvataiteilija-malli eri kunnissa, missä ydin on hyödyntää kuntien olemassa olevaa toimintaa, joihin on hyödyllistä ottaa mukaan kuvataiteen osaamista. Toisena tavoitteena on kuvataiteilijoiden työmahdollisuuksien laajentaminen osaksi kunnan eri toimintoja. Kolmantena tavoitteena on kuvataiteen välittäjäverkoston kehittäminen, kohderyhmänä on erityisesti kunnat asiakkaana.
Rahoittaja: Opetus- ja kulttuuriministeriö
Kesto: 1.1.2022 – 31.12.2023
Projektipäällikkö: Mira Piitulainen, mira.e.piitulainen@samk.fi
Hankkeessa on koordinaattorina Satakunnan ammattikorkeakoulu ja osatoimijoina Lapin ammattikorkeakoulu, LAB ammattikorkeakoulu, Yrkeshögskolan Novia ja Turun ammattikorkeakoulu.
Kumppaniverkosto koostuu Satakunnan, Lapin, Etelä-Karjalan, Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen alueen kunnista. Kuntien rooli on tunnistaa normaalista arjestaan monipuolisesti toimintoja, joissa kuvataiteen osaamista voidaan hyödyntää.
Asiantuntijaorganisaatioina on mukana Suomen Taiteilijaseura ja Pro Artibus. Asiantuntijaorganisaatioiden tehtävänä on edistää viestinnällä toimintamallia kunnissa ja toimia asiantuntijana kokeiluissa.
Lisätty todellisuus kuvataiteessa (Erko)
Satakunnan ammattikorkeakoulu, Yrkeshögskolan Novia, LAB ammattikorkeakoulu, Lapin ammattikorkeakoulu ja Turun ammattikorkeakoulu edustavat kaikkia ammattikorkeakouluja, joissa on kuvataiteen koulutusohjelma.
Hankkeen tavoitteena on suunnitella ammatissa toimiville kuvataiteilijoille erikoistumiskoulutus, missä painopisteenä on lisätty ja virtuaalitodellisuus. Toisena näkökulmana koulutuksen suunnittelussa on resurssiviisaus, materiaalien kestäväkäyttö ja moniammatillisuuden kehittäminen.
Rahoittaja: Opetus- ja kulttuuriministeriö
Kesto: 24.8.2021 – 31.12.2022
Projektipäällikkö: Tomi Kuusimäki, tomi.kuusimaki@samk.fi
Hankkeessa on koordinaattorina Satakunnan ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina Yrkeshögskolan Novia, LAB ammattikorkeakoulu, Lapin ammattikorkeakoulu ja Turun ammattikorkeakoulu.
Ymmärrä asiakasta
Mielenterveys- ja päihdelainsäädäntöä ollaan parhaillaan uudistamassa. Uusilla hyvinvointialueilla mielenterveys- ja päihdehuollon toteuttamisessa kokemustoimijoilla tulee olemaan merkittävä rooli lakiluonnosten toteutuessa. Kokemusasiantuntijaosaamista tultaisiin hyödyntämään vahvemmin niin palvelujen suunnittelussa, toteuttamisessa kuin arvioinnissakin. On tärkeää, että maakunnassa on tarjolla koulutettuja kokemusasiantuntijoita, mutta yhtä tärkeää on, että työelämä ja korkeakoulutus oppii hyödyntämään kokemustoimijoiden monipuolista käyttöä. Kokemustoimijat tarvitsevat rohkaisua ja uusia keinoja toiminnan laajentamiseen perinteisen luennoinnin taikka ohjausryhmissä toimimisen ulkopuolelle. Samalla heidän osallisuuden, resilienssin sekä yhdenvertaisuuden kokemustaan voidaan vahvistaa ja luoda näköalaa osaamisen hyödyntämiseen erilaisissa työtehtävissä. Myös työelämä ja korkeakoulutus tarvitsevat uutta näkemystä kokemustoiminnan täysimääräiseen hyödyntämiseen.
Hankkeen tulostavoitteet jakautuvat kolmeen kokonaisuuteen:
- Kohderyhmänä olevien kokemustoimijoiden osallisuuden, resilienssin ja yhdenvertaisuuden kokemus mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittäjinä vahvistuu.
- Löydetään uudenlaisia työkaluja päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen sote -alan yksiköissä.
- Kokemustoimijoiden tietoa simulaatioissa hyödyntämällä AMK-opiskelijoiden asiakasymmärrys lisääntyy jo opintojen aikana.
Tavoitteet saavutetaan seuraavilla toimenpiteillä:
- Toimenpide 1. Kokemustoimijoiden rekrytointi ja simulaatiotilanteissa toimimiseen räätälöity koulutuskokonaisuus
- Toimenpide 2a. Kokemustoimijaosaamisen hyödyntäminen simulaatiotilanteissa – kokeilut (2) työelämässä Sininauhassa ja Tukirangassa.
- Toimenpide 2b. Kokemustoimijaosaamisen hyödyntäminen simulaatiotilanteissa - kokeilut (4) opetuksessa SAMKin hyvinvointi- ja terveysosaamisalueella (2 kokeilua sosionomikoulutuksessa, 2 kokeilua hoitotyön koulutuksessa).
- Toimenpide 3. Kohderyhmän osallisuuden kokemuksen ja työelämä-/koulutustarpeen arviointi
- Toimenpide 4. Hankeviestintä
Tuloksena kohderyhmään kuuluvat saavat hankkeen toimenpiteisiin osallistumalla uusia työllistymisen mahdollisuuksia päihde- ja mielenterveystyön palvelujen kehittäjänä ja koulutusorganisaatiossa asiakasymmärryksen lisääjänä. Hankkeeseen osallistuvat organisaatiot tunnistavat ja osaavat hyödyntää näitä yhteiskehittämisen (ammattilainen-kokemustoimija) muotoja päihde- ja mielenterveystyön kentällä sekä ammattikorkeakouluopetuksessa. Tehokkaan hankeviestinnän avulla nämä mahdollisuudet tiedostetaan laajasti ja niitä hyödynnetään järjestö-, organisaatio- ja oppilaitostasolla. Pitkän aikavälin vaikutuksena saavutettu hyöty on valunut mielenterveys- ja päihdeasiakkaille paremman palvelukokemuksen muodossa. Aidon asiakasnäkökulman mukana olo palvelujen kehittämisessä on parantanut sote–palvelujen vaikuttavuutta sekä tuloksellisuutta.
Rahoittaja: Euroopan sosiaalirahasto, ESR 2014-2020 (17 %)
Kesto: 1.10.2022 – 31.10.2023
Projektipäällikkö: Henna Kyhä henna.t.kyha@samk.fi
TUKEE2
Aikaisempien tutkimusten ja hankkeiden mukaan suurimman osan suomalaisista nuorista voidessa yhä paremmin, saattavat sosiaalinen huono-osaisuus, elämänhallinnan ongelmat ja mielenterveydelliset haasteet kumuloitua aiheuttaen osalle nuorista huomattavia vaikeuksia selvitä monella eri elämän osa-alueella. Satakunnan alueella ajankohtaisen haasteen tuo mielenterveyspalveluiden huono saatavuus erikoissairaanhoidon ulkopuolella. Pahimmillaan nämä vaikeudet johtavat opintojen keskeytymiseen sekä koulutuksesta ja työelämästä syrjäytymiseen. Osaamisen vahvistaminen pelkästään mielenterveys- ja sosiaalipalveluissa ei ole yksinomaan riittävää ennalta ehkäisemään nuorten henkisestä pahoinvoinnista johtuvaa syrjäytymiskehitystä, vaan osaamisen valuttamista näiden haasteiden tunnistamiseen ja kohtaamiseen tarvitaan myös nuorten muissa kasvu- ja kehitysympäristöissä. TUKEE! -hankkeessa toteutetun arvioinnin perusteella kohderyhmän nuoret kokivat saaneensa uutta tietoa, apua omiin ongelmiinsa sekä kokemuksen osallisuudesta ja tasa-arvoisesta kumppanuudesta hankkeen toimintoihin osallistuessaan. TUKEE2 -hankkeen tarkoituksena on jatkaa TUKEE! -hankkeessa aloitettua nuoria osallistavaa, mielenterveyttä edistävää ja näyttöön perustuvaa menetelmäosaamisen jalkauttamista. Hanketyötä tehdään nuorten luonnollisissa kasvuympäristöissä sekä nuorten että heidän kanssaan toimivien osaamisen vahvistamiseksi mielenterveydellisten ja neuropsykiatristen haasteiden tunnistamisessa ja kohtaamisessa. TUKEE2 -hankkeessa tavoitellaan kokemuksellisuuteen ja vertaisuuteen perustuvaa yhdessä tekemisen kulttuuria, jossa nuoren ääni saadaan kuuluviin aktiivisen osallisuuden sekä kokemus- ja kehittämisasiantuntijuuden kautta. Kokemustieto ja vertaisuus nostetaan tiedollisen ja taidollisen osaamisen rinnalla merkittäväksi osaksi hankkeen kehittämistyötä. Hankkeen toimenpiteiden tuloksena nuorten valmiudet ammatilliseen koulutukseen suuntaamisessa, opintojen saattamisessa loppuun sekä työelämän siirtymisessä vahvistuvat ja heidän tulevaisuuden työelämäntaitonsa paranevat. Merkittävänä pitkän aikavälin tuloksena on kohdennetun mielenterveydellisen tuen tarpeessa olevien nuorten syrjäytymisen ehkäisy ja osallisuuden lisääminen.
Voit lukea lisää TUKEE-hankkeista täältä.
Rahoittaja: Euroopan sosiaalirahasto, ESR 2014-2020 (17 %)
Kesto: 1.9.2020 – 31.3.2023
Projektipäällikkö: Minna Kahala, minna.kahala@samk.fi
Hankkeessa on koordinaattorina Satakunnan ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajana Tampereen ammattikorkeakoulu.
Eat@Work – Parempaa työhyvinvointia ja työkykyä ravitsemuksella
FinRavinto 2017-tutkimuksen mukaan suomalaisen aikuisväestön ruokatottumuksissa on paljon kehitettävää. Vain harva aikuinen syö ravitsemussuositusten mukaisesti, ja kehityssuunta terveyden kannalta keskeisissä ruokavalinnoissa on aikuisväestössä ollut viime vuosina epäedullista. Työaikainen ruokailu tuo omat haasteensa hyvän ravitsemuksen edistämisessä, sillä työssäkäyvät syövät yleisimmin lounaalla eväitä, ja vain 40 prosenttia lounastaa lounasruokalassa. Ne työntekijät, jotka käyttävät hyväkseen työnantajan tarjoamaa mahdollisuutta työpaikkaruokailuun, syövät usein terveellisemmin kuin esimerkiksi omia eväitä nauttivat. Myös koronapandemian tuomat haasteet työskentelyyn vaikuttavat hyvien ruokailutottumusten toteuttamisessa ja motivaatiossa panostaa omaan ravitsemukseen. Etätöiden lisääntyminen, oman vuorokausirytmin vaihtelu, rajoitettu pääsy lounasruokaloihin ja mahdollisuudet/motivaatio valmistaa ravitsevaa ruokaa kotona ovat aiheuttaneet ylimääräistä painetta työaikaiselle ruokailulle. Joustavalla etätyöllä on heikkoutensa. Etätyö vaatii itsekuria. Voi olla hankalaa asettaa rajat sille, onko töissä vai vapaalla. Kotona työskennellessä työpäivät saattavat venyä pitkiksi. Tutkimusten mukaan etätyöskentelyn haasteita ovat etenkin tylsistyminen, työkavereiden kanssa käytävän epävirallisen vuorovaikutuksen väheneminen ja huono ergonomia. Työnteosta voi kadota kipinä, kun virikkeet ja työkaverit puuttuvat.
Jaksamiseen on keksittävä uusia keinoja. Tärkeänä pidetään työn rytmittämistä lounas- ja kahvitauoilla. Työantajalla on haasteita seurata etätyötä tekevien jaksamista. Kannustamalla terveelliseen ravintoon ja ruokailutottumuksiin voidaan edesauttaa työntekijän jaksamista etätyöolosuhteissa. Eat@Work -hanke lisää työntekijöiden työhyvinvointia ja työkykyä parantamalla heidän ravitsemustaan ja ruokailutottumuksiaan.
Hanke parantaa työntekijän ruokailutottumuksia seuraavasti:
1) yksilöllisellä ravitsemusohjauksella,
2) ryhmämuotoisella ravitsemusohjauksella,
3) ruokailutottumusten parantamiseen ja seurantaan keskittyvä työkalu (sovellus) sekä
4) työntekijän työympäristön ruokakulttuuria ja ruokaympäristöä muokkaamalla.
Eat@Work-hanke on ensimmäinen hanke, joka tähtää työntekijöiden työhyvinvoinnin lisäämiseen ja työkyvyn parantamiseen monipuolisen ravitsemuksen parantamisen ja ravitsemusohjauksen avulla. Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat sekä yksilöön että työympäristöön ja lisäksi ravitsemusohjaus sisältää sekä henkilökohtaista ohjausta että ryhmäohjausta ja uudenlaisen mobiiliapplikaation käytön. Hankkeessa pilotoitava mobiiliapplikaatio on ensimmäinen terveellisiin ruokatottumuksiin kannustava sovellus, joka muistuttaa käyttäjää esimerkiksi ateria-ajoista, veden juomisesta ja kasvisten käytöstä. Sovellus mahdollistaa omien aterioiden tallentamisen sähköiseen ruokapäiväkirjaan ja mahdollistaa hyvän ravitsemusohjauksen antamisen. Lisäarvoa tuo myös mobiiliapplikaation luovuttaminen kaikille vapaaseen käyttöön hankkeen päätyttyä.
Hankkeessa luodaan uudenlaisia suosituksia, jotta työpaikkojen ja työterveyshuoltopalveluiden tuottajien keskinäinen yhteistyö työntekijöiden hyvän ravitsemuksen parantamiseksi voisi vahvistua. Työntekijöiden ravitsemustottumusten muutoksen tukemiseen ja ohjeistamiseen luodaan toimintamalli, joka selkiyttää ja helpottaa työterveyshuollon osallisuutta työntekijöiden työhyvinvoinnin lisäämisessä ja työkyvyn parantamisessa.
Voit tutustua lisää hankkeeseen täällä.
Rahoittaja: Euroopan sosiaalirahasto
Kesto: 1.9.2021 – 31.8.2023
Projektipäällikkö: Taina Jyräkoski, taina.jyrakoski@samk.fi
Kotihoidon etähoito työntekijöiden hyvinvoinnin ja johtamisen näkökulmasta
Valtakunnallisessa tutkimuksessa arvioidaan kotihoidon etähoidon vaikutuksia henkilöstön työhyvinvointiin ja etähoidon johtamista uuden teknologian käytössä digitalisoituvassa toimintaympäristössä. Covid-19 pandemia on merkittävästi lisännyt etähoidon käyttöä ja edellyttää uutta osaamista kotihoidossa. Aineistot kerätään ryhmähaastatteluilla ja valtakunnallisella kyselyllä. Tuloksena syntyy toimintaohje, joka tukee työntekijöiden näkökulmasta onnistuneen etähoidon toteuttamista ja johtamista.
Rahoittaja: Työsuojelurahasto, Kotimaiset HSK YK rahastot, säätiöt ja yritykset
Kesto: 1.9.2021 – 30.9.2023
Projektipäällikkö: Sari Teeri, sari.teeri@samk.fi
Kestävä keikkatyö
Kestävä keikkatyö -hankkeen tavoitteena on keikkatyötä käyttävien pk-yritysten ja keikkatyötä välittävien yritysten sekä keikkatyöntekijöiden työturvallisuus, työterveys ja työhyvinvointi (TTT). Hanke edistää myös paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehittämistä, hyvinvointia ja tasa-arvoa tuottamalla ratkaisuja kestävän keikkatyön kehittämiseen.
Hankkeessa tuotetaan Kestävä keikkatyö -malli ja se kehitetään yhteistyössä yritysten omien työntekijöiden, keikkatyöntekijöiden, yritysjohdon ja työterveyshuollon kanssa. Kaikkien osapuolten näkökulmat on saatu yrityksissä esiin haastattelujen, työpajojen ja kehittäjäfoorumien kautta. Hankkeeseen osallistuneen yrityksen palaute oli positiivista ja hanke koettiin mielenkiintoiseksi.
Hankkeessa on suunnitteilla digitaalinen palvelu pk-yritysten käyttöön. Palvelua varten kerätään käyttäjien kokemuksia, jotta siitä saataisiin mahdollisimman käyttäjäystävällinen. Satakunnan ammattikorkeakoulu hakee hankkeeseen mukaan eri alojen yksinyrittäjiä ja pk-yrityksiä.
Rahoittaja: Euroopan sosiaalirahasto, STM ESR 2014-2020 (17 %)
Kesto: 1.2.2020 – 31.8.2023
Projektipäällikkö: Riitta Kärkkäinen, riitta.karkkainen@samk.fi
Hankkeessa on koordinaattorina Metropolia Ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina Oulun yliopisto, Satakunnan ammattikorkeakoulu ja Tampereen yliopisto. Hanke toteutetaan yhteistyössä Työturvallisuuskeskuksen, Henkilöstöpalveluyritysten liiton yrittäjäjärjestöjen, ammattiliittojen sekä keikkatyötä käyttävien ja välittävien yritysten kanssa.
FEELIX: Tulevaisuuden työtaidot - Future work skills
FEELIX-hankkeen päätavoite on kansainvälisen ja kotimaisen yhteistyön kautta kehittää tulevaisuuden työtaitoihin keskittyvä vertaisryhmätoiminta täydentämään nuorten ja vastaavassa asemassa olevien siirtymävaiheiden palveluita. Kohderyhmänä on nuoret, joilla on eri syistä oppimisen vaikeuksia (esim. terveys- tai elämäntilanne tai kielitaidon puute) sekä ohjauksen ja koulutuksen asiantuntijat. Myös muut sanankaltaisessa tilanteessa olevat voivat osallistua. Feelix-vertaisryhmät pilotoidaan, arvioidaan, mallinnetaan ja laaditaan niille laadukkaat materiaalit. Lisäksi suunnitellaan lisäkoulutus tukemaan toiminnan jatkumista hankkeen jälkeen. Nimi FEELIX tulee sanoista Future, Empowerment, Employment, Learning, Innovation and factor X. Riittävät voimavarat ovat pohja kaikessa oppimisessa, luovuutta tarvitaan. Muuttuja X kuvaa tarpeita, joita kohderyhmällä on, mutta joita emme vielä tiedä. Samoin se kuvaa hanketyön myötä yllättävinä nousevia onnistumisen tekijöitä. Nuoret ovat tuoneet esille, että sirpaleinen, virtualisoituva, muutosjoustavuutta edellyttävä työelämä haastaa. Samoin on tarve tutustua työn uusiin muotoihin, kuten alustatalouteen ja kevytyrittäjyyteen, jotta ne voisi kohdata turvallisesti. Voimaannuttava vertaisryhmä on hyvä alusta koulutuksessa aliedustettujen ryhmien osaamisen, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon lisäämiselle. Hankkeen keskeiset toimenpiteet: 1) Tehdään opintokäyntejä, joissa dokumentoidaan eurooppalaisten kumppaneiden parhaimmat käytännöt. Bencmarkingkohteet valitaan alun nuoriso- ja verkostohaastatteluiden perusteella. Tahot, joissa on asiasta osaamista ja jotka ovat ilmaisseet kiinnostuksena, löytyvät Belgiasta, Bulgariasta, Ruotsista, Italiasta ja Puolasta. Niissä on enemmän kokemusta esim. maahanmuuttajataustaisten kanssa työskentelystä. 2) Pilotoidaaan FEELIX-ryhmiä Valo-valmennusyhdistyksen kohteissa, pääasiassa Raumalla, Porissa ja Tampereella. Niissä tutustutaan tulevaisuuden työtaitoihin ja opiskellaan itselle sopivimpia. Samoin pilotointia tapahtuu niiden SAMKin opiskelijoiden parissa, joilla oppimisvaikeudet vaarantavat tutkinnon suorittamista. Laaditaan ryhmien materiaalit ja kerätään kokemukset. 3) Kootaan Tulevaisuuden työtaidot -verkosto ohjaus- ja koulutusalan asiantuntijoista. Mukaan on jo sitoutunut kattava joukko. Verkostolaiset, kokemusasiantuntijat ja muut kiinnostuneet kutsutaan puolivuosittain Tulevaisuuden työtaidot -päiville, joilla parhaat Euroopasta löydetyt käytännöt (sosiaaliset innovaatiot) sekä Feelix-pilottien kokemukset leviävät. Asioita reflektoidaan omiin käytäntöihin sopiviksi. Joka kerran on esittelyssä myös yksi tulevaisuuden työtaito. Hankkeen päätulos on Feelix-vertaisryhmätoiminnan malli, joka keskittyy tulevaisuuden työtaitoihin täydentämään nuorten ja vastaavassa asemassa olevien siirtymävaiheiden palveluita. Kaikki ryhmien ohjaukseen ja sisältöihin liittyvä aineisto löytyy hankkeessa perustettavalta www.feelix.fi -sivustolta. Atiivinen tiedotus ja nettisivujen pysyvyys tuo pitkän aikavälin vaikutuksia. Lisäksi ohjaus- ja koulutusalan asiantuntijoille suunnitellaan hankkeen Feelix-lisäkoulutus. Nämä tukevat sitä, että nuorilla on jatkossakin mahdollisuus päästä Feelix-ryhmiin eri tahoilla. SAMKissa opiskelijat voivat jatkossa valita Feelix-ryhmätoiminnan ns. Hyvinvointitarjottimelta.
FEELIX Olympic Tool
Hankkeen päätavoite on kansainvälisen ja kotimaisen yhteistyön kautta kehittää tulevaisuuden työtaitoihin keskittyvä vertaisryhmätoiminta (Feelix-ryhmät) täydentämään nuorten ja vastaavassa asemassa olevien siirtymävaiheiden palveluita. Keskeisin tavoiteltava muutos on, että Feelix-ryhmiin osallistuvat voivat sen käytyään katsoa tulevaisuuteen aiempaa turvallisemmin mielin ja ovat saaneet tärkeää vahvistusta ja osaamista, jotka auttavat heitä siirtymään eteenpäin koulutukseen tai työelämään. Tavoite on jatkohankkeen turvin kehittää ja muotoilla Olympic tool -työkalu Suomen oloihin ja sopimaan muillekin kuin maahanmuuttajille. Samoin tavoite on kouluttaa ja tukea ohjaajia, valmentajia ja koulutuksen asiantuntijoita käyttämään Olympia-työkalua siirtymävaiheen palveluissa nuorten ja vastaavassa asemassa olevien kanssa, osana Feelix-ryhmätoimintaa.
Hankkeen tavoite on siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen. Feelix-hankkeen jatko-osan toimenpiteillä edistetään koulutuksesta koulutukseen tai työelämään siirtymistä (tai muita tarpeellisia siirtymiä) ohjaajien ja heidän nuorisoryhmiensä kautta. Kehitettävä Olympia-työkalu on uudenlainen ratkaisu, joka edistää ennakoivaa, työmarkkinoita hyöyttävää lähestymistapaa ja tuottaa erityistä lisäarvoa olemassa oleviin siirtymävaiheen palveluihin, kuten Feelix-ryhmiin.
Voit lukea lisää Feelix-hankkeista täältä.
Rahoittaja: Euroopan sosiaalirahasto, ESR 2014-2020 (15 %)
Kesto FEELIX: 1.4.2019 – 31.6.2022 FEELIX Olympic Tool: 1.7.2022 – 31.6.2023
Projektipäällikkö: Maarit Hallia, maarit.i.hallia@samk.fi
Guidance - Digital tools and Method development
The project GUIDANCE builds it base on combining the Erasmus+ horizontal priorities of social inclusion and innovative practices in a digital era, which both goes hand-in-hand with the identified needs of the project partners and the well-structured activities to be implemented throughout the project. #Guidance project objectives are: • Promote social inclusion and equality in career guidance throughout the education system. • Promote that more young people and students complete their education and increase their opportunities to get a job. • Promote more young people and students make well-thought-out study choices. • Increased perceived health and hope for the future among young people and students.
Rahoittaja: Erasmus+ Strategic Partnership
Kesto: 1.4.2021 – 31.3.2023
Projektipäällikkö: Anne Kärki, anne.karki@samk.fi
Hankkeessa on koordinaattorina Region Örebro Iän ja osatoteuttajina Satakunnan ammattikorkeakoulu, Local Government of Kekava Municipality, Valmieras Attīstības aģentūra, Stebo vzw, Municipio De Lousada, Utbildningskontoret, Norrköpings Kommun ja Competence Sverige ekonomisk förening.
Opin portailta työelämään Satakunnassa
Hankkeen päätavoitteena on maahanmuuttajataustaisten, muiden koulutuksessa aliedustettujen ja kv-tutkinto -opiskelijoiden valmistumisen varmistaminen, työllistymisen edistäminen sekä työelämän edustajien monikulttuurisuus- ja kielitietoisuusosaamisen vahvistaminen.
Hankkeen pääkohderyhmät ovat:
- Diak: Maahanmuuttaja- ja romanitaustaiset sote-alan loppuvaiheen opiskelijat ja vastavalmistuneet Porin kampuksella
- SAMK: Opintojen loppuvaiheessa oleva S2-puhuvat kv-tutkinto –opiskelijat seuraavissa englanninkielisissä koulutusohjelmissa: Nursing & Physiotherapy Bachelor Degree (sairaanhoitaja amk, fysioterapeutti amk) ja em. koulutusohjelmien vastavalmistuneet Porin kampuksella
- WinNova: Eri alojen maahanmuuttaja- ja romanitaustaiset loppuvaiheen opiskelijat ja vastavalmistuneet Porin ja Rauman kampuksilla
- Sataedu: Sosiaali- ja terveys-, majoitus- ja ravitsemus-, rakennus- ja teknologia-alojen loppuvaiheen maahanmuuttaja ja romanitaustaiset opiskelijat ja vastavalmistuneet eri kampuksilla
- Työpaikkojen henkilöstö Satakunnassa, kuten työpaikkaohjaajat, rekrytointia ja työuraohjausta tekevät henkilöt (ml. TE-toimisto, työnvälitysyritykset) ja oppilaitosten henkilöstö Satakunnassa.
Voit lukea lisää hankkeesta täältä.
Rahoittaja: Euroopan sosiaalirahasto, ESR 2014-2020 (17 %)
Kesto: 1.8.2019 – 30.6.2023
Projektipäällikkö: Hanna Rautava-Nurmi, hanna.rautava-nurmi@samk.fi
Hankkeessa on koordinaattorina Diakonia-ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina Satakunnan ammattikorkeakoulu, Satakunnan koulutuskuntayhtymä (Sataedu) ja Länsirannikon Koulutus Oy WinNova.
Pre SIMHE Satakunta- Esiselvitys kansainvälisten opiskelijoiden ja korkeakoulukelpoisten maahanmuuttajien neuvonta- ja uraohjauspalvelujen tarpeista ja mallista
Pre SIMHE Satakunta -hankkeessa tehtiin esiselvitys satakuntalaisten korkeakoulujen yhteisen SIMHE-neuvonta- ja ohjauspalvelumallin kehittämiseksi. Mallissa tunnistetaan ulkomailla korkeakoulututkintonsa suorittaneiden osaamista, tarjotaan korkeakouluun valmistavaa koulutusta sekä suomeksi että englanniksi ja kehitetään ura- ja rekrytointipalveluja satakuntalaisiin ammattikorkeakouluihin.
Hankkeen aikana perehdyttiin kansallisesti toteutettaviin SIMHE-malleihin, joita tarjoaa 10 korkeakoulua. Samalla kartoitettiin, minkä tyyppiset palvelut niistä olivat Satakunnan kannalta tarpeellisimpia. Hankkeessa verkostoiduttiin SIMHE-toimijoiden kanssa, saatiin Turun yliopiston SIMHE -palveluilta mentorointia, hyödynnettiin SIMHE-toimien toimivimpia ratkaisuja mallinnukseen. Hankkeessa kartoitettiin myös, minkälaisia toimenpiteitä Satakunnassa jo on ja minkälaisilla volyymeilla SIMHE-tyyppisiä palveluja voitaisiin Satakunnan korkeakoulukentällä tehdä.
Hankkeessa luotiin Satakunta High Career Path -palvelumallikokonaisuus, joka esitellään saman nimisessä raportissa. Tavoitteena on esiselvityksen pohjalta lähteä pilotoimaan satakuntalaisten ammattikorkeakoulujen yhteistä Satakunta High Career Path -palvelua hankerahoituksella.
Esiselvitysraportti on luettavissa täältä.
Rahoittaja: Satakuntaliitto, AKKE Alueiden kestävän kasvu ja elinvoima
Kesto: 1.8.2019 – 31.3.2023
Projektipäällikkö: Marja Tomberg, marja.tomberg@samk.fi
