TUKEE! ja TUKEE2

TUKEE! -hankkeen tavoitteena on: nuorten osallisuuden vahvistaminen, työ- ja toimintakyvyn lisääntyminen, monialaisen yhteistyön ja yhteiskehittämisen vahvistaminen sekä nuoria motivoivien palveluiden kehittäminen. Erityisenä painopisteenä mielenterveyden ja neuropsykiatrian kysymykset.

TUKEE2-hanke jatkaa näiden tavoitteiden parissa. Hanke keskittyy myös ammatillisessa koulutuksessa olevien nuorten kanssa työskentelevien osaamisen vahvistamiseen.

Kesto

TUKEE! 9/2017 – 3/2020

TUKEE2 9/2020 – 3/2023

Kokonaisbudjetti

180.229,21€

209.021 €

Euroopan sosiaalirahasto

126.159,85 €

146.313 €

SAMK

54.069,36 €

62.708 € (SAMK & TAMK)

Projektin tavoitteet

TUKEE! -hankkeen lähtökohtana on aktivoida 16-25 –vuotiaita nuoria (erityisesti kohdennetun mielenterveydellisen tuen tarpeessa olevia nuoria sekä neuropsykiatrisia pulmia omaavia nuoria) palveluiden kehittämiseen. Keskeisenä työotteena on nuorten osallistaminen aidosti monialaisten ja jalkautuvien palveluiden kehittämiseen sekä käynnistämiseen. Tavoitteena on tuottaa uusia ratkaisuja nuorten arjessa pärjäämisen tueksi. (Lisätietoja TUKEE! -hankkeesta sivustolla eura2014.fi)
TUKEE2 -hankkeessa jatketaan edellisen hankkeen aikana aloitettua työtä ja tavoitellaan erityisesti kokemuksellisuuteen ja vertaisuuteen perustuvaa yhdessä tekemisen kulttuuria. Olennaista on saada nuoren oma ääni kuuluviin aktiivisen osallisuuden sekä kokemus- ja
kehittämisasiantuntijuuden kautta. Kokemustieto ja vertaisuus nostetaan tiedollisen ja taidollisen osaamisen rinnalla merkittäväksi osaksi hankkeen kehittämistyötä. (Lisätietoa TUKEE2-hankkeesta sivustolla eura2014.fi)

Yhteystiedot:

Minna Kahala
projektipäällikkö
minna.kahala@samk.fi

Käytännön toimet

TUKEE!-hankkeen toimintoja/työmuotoja ovat: työpajat, monialainen työnohjaus, mentorointi ja yhteistyöfoorumit.
TUKEE2-hankkeen toimintoja/työmuotoja ovat: toiminnalliset ryhmät, monialainen sparraustoiminta sekä ammatillisten opettajaopiskelijoiden ryhmätoiminta.

Työpajat ja yhteistyöfoorumit

Elämyksiä ja seikkaulua

Työpaja toteutui Kokemäen Palojärven maisemissa. Iltapäivää vietettiin meloen, ratsastaen ja korikiipeillen, makkaran ja tikkupullan paistoa unohtamatta. Päivän toteutti Lasten ja Nuorten Kilpi, joka käyttää elämyksellisiä ja seikkailullisia menetelmiä työskennellessä lasten, nuorten, sekä joskus myös perheiden kanssa. Luonto ympäristönä luo tekemisen oheen loistavat puitteet käydä lapsen/nuoren elämään liittyviä asioita läpi niin sanotusti, ” ei kenenkään maalla,” sanovat päivän järjestäneet yrittäjät Marko Kontinen ja Mika Lehtinen Lasten ja nuorten Kilvestä.

Mitä on seikkailukasvatus?

Seikkailukasvatuksen menetelmistä:

Ala-Pöntiö, T., Kasvatuksesta Seikkailu - Ohjeita seikkailukasvatuksen menetelmien käyttöön kasvatuksen tukena lastensuojeluyksikössä, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 2014.

Nuorten kokemuksia:

Arki sujuvammaksi

Arki sujuvammaksi -työpajassa keskityttiin stressin hallinnan teemaan yhdessä nuorten ja ammattilaisten kanssa. Työpajassa käytiin läpi erityisopettaja, nepsy-valmentaja Birgit Vuori-Metsämäen johdolla nuorten neuropsykiatrisia pulmia (mm. keskittymisen ja sosiaalisen kanssakäymisen vaikeuksia) ja pohdittiin, millaiset ratkaisut voisivat tuoda helpotusta nuorten arkeen. Lisäksi osallistujilla oli mahdollisuus kokeilla erilaisia rentoutumisen ja stressinhallinnan tukikeinoja.

Mitä nepsy-pulmilla tarkoitetaan?

Pelillisyys

Digimieli-hankkeen organisoimassa työpajassa nuoret ja heidän kanssaan työskentelevät ammattilaiset pääsivät kokeilemaan VR-laseja, Mototiles pelilaattoja, tutustumaan tavoitteen asettelua tukevaan Spiral -lautapeliin sekä hankkeessa digitoitujen ohjaus- ja hoitotyötä tukevien mobiilisovellusten versioihin. Palikkateatteri Kokoomo johdatteli osallistujat tarinankerronnan kautta kokoamaan mm. itselle tärkeitä paikkoja. Rap artisti Brädin motivaatiopuheessaan lausuma: ”Tavoittele sitä, mitä sydämessäsi haluat” jäi varmasti monen kuulijan mieleen.

Mitä pelillisyydellä tarkoitetaan?

Video: Karl Kapp - What is Gamification? A Few Ideas.

Pelillisyys työmenetelmänä:

Kokemuksia:

Belmabrouk, K., Leinonen, M., Matti-hankkeeseen osallistuneiden nuorten miesten kokemuksia työpajatoiminnasta, Metropolia Ammattikorkeakoulu, 2018.
Hiipakka, A., Korpela, M., Pelillisyys mielenterveystyössä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, 2015.
Honka, K., Pelillistämisen mahdollisuudet nuorten miesten syrjäytymisen ehkäisemisessä, Lapin yliopisto, 2018.

Kehollisuus

SomeBody -hankkeen järjestämässä työpajassa tutustuttiin SomeBody-menetelmään sekä kokeiltiin siihen kuuluvia harjoituksia, esimerkiksi kättely-kävelyä. Kuultiin myös mielenkiintoisia kokemuksia SomeBody -ryhmiin aikaisemmin osallistuneiden nuorten kertomusten kautta. Päivässä nähtiin myös koskettava video SomeBody -ryhmään osallistumisen vaikutuksista nuoren arkeen.

SomeBody – mistä on kysymys?

Kokemuksia:

SomeBody®-menetelmän soveltaminen alakoulun luokkaympäristöön, Siekkinen, S., Kaapro, J., Satakunnan ammattikorkeakoulu, 2016.
Tiimi - Päihdetyön erikoislehti, 3/2019.
Kasvatus-, sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kokemukset SomeBody®-menetelmän käytöstä lasten ja nuorten kanssa : Artikkeliopinnäytetyö, Virtanen, J-M., Satakunnan ammattikorkeakoulu, 2017.

Pärjää porukassa

Laura Rintakoski ja Harri Lindqvist Satasairaalan toiminnallisen avohoidon yksiköstä perehdyttivät paikalla olijoita ART (Aggression replacement therapy) -menetelmään. Kuulimme aiheesta luennon ja pääsimme kokeilemaan menetelmää myös osallistumalla sosiaalisten taitojen ja moraalisen ajattelun ryhmätapaamisiin. Nursing 2018 -ryhmän opiskelijat olivat myös osana opintojaan valmistelleet esitykset liittyen ravitsemuksen, nukkumisen ja liikunnan merkitykseen hyvinvoinnille.

Taidetta ja kulttuuria

Taidetta ja kulttuuria -työpajassa tutustuimme Kulttuuripaja Lumon johdolla vertaistoimintaan. Pajoissa harjoiteltiin rumpujen soiton alkeita, askarreltiin helmitöitä ja piirrettiin croquis -tekniikalla. Lounaan jälkeen matkasimme bussilla Hyvinvointi- ja terapiakeskus Auroosaan Luvialle, jossa vietimme päivän tutustumalla eläinavusteisen hoito- ja ohjaustyön saloihin. Ja tietysti aivan ihastuttaviin eläinystäviin!

Mistä on kysymys?

Taikusydän, käsitetietopankki
Sosiaali- ja terveysministeriö - Taiteesta kulttuurista hyvinvointia, Toimintaohjelman 2010–2014 loppuraportti

Kokemuksia

Taidelähtöiset menetelmät nuorten ryhmissä ja hyvinvointivaikutusten arviointi, Manzos, I., Turun ammattikorkeakoulu, 2017.
Taidelähtöiset menetelmät nuoren itsetunnon tukemisessa, Aarnio, M., Liski, M., Turun ammattikorkeakoulu, 2014.
Taide yhdistää - Monialaisuus osallistavan taiteen voimavarana, Hautio, M. (toim.), Hämeen ammattikorkeakoulu, 2017.

Hankkeen tuottamat julkaisut

Hankkeessa valmistuneet opinnäytetyöt

TUKEE!-hankkeessa valmistuneita opinnäytetöitä:

Katja Kuvaja & Elina Aho. 2020. ”TOIVON KUUNTELEVAA KORVAA JA YMMÄRRYSTÄ” – Hyvä palvelukokemus mielenterveydellisen tuen tarpeessa olevien nuorten näkökulmasta. Satakunnan ammattikorkeakoulu, AMK-opinnäytetyö.
Elina Jahnsson-Ruohonen. 2019. ”Tukea nuorten osallistamiseen” TUKEE! -hankkeen avulla.Satakunnan ammattikorkeakoulu, YAMK-opinnäytetyö.
Jonna Tuurala. 2019. Tänään oli kiva päivä ja kaikki olivat mukavia: Nuorten kokemuksia syksyn 2018 työpajoista. Satakunnan ammattikorkeakoulu, AMK-opinnäytetyö.
Miia Häkkinen. 2019. Nuorten kokemuksia TUKEE! -hankkeen työpajoista keväällä 2019. Satakunnan ammattikorkeakoulu, AMK-opinnäytetyö.

Loppujulkaisu

Kaikki tarvii joskus TUKEE!

Nuoruusiän kehityksen tukemiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi tarvitaan riittäviä sekä monitasoisia palveluita. Nuorten kuuleminen ja osallisuuden mahdollistaminen omaa elämäänsä koskevassa päätöksenteossa ja kehittämistyössä kannattaa: heillä on sekä kokemusta että fiksuja ajatuksia siitä, minkälaiset palvelut heidän tarpeitaan parhaiten palvelevat.

TUKEE!-hankkeessa tavoiteltiin jaettua asiantuntijuutta nuorelta nuorelle, nuorelta ammattilaiselle, ammattilaiselta ammattilaiselle ja ammattilaiselta nuorelle. Nuorten osallisuuden toteutumista autettiin suunnittelemalla hankkeen toiminnot siten, että nuoret itse pääsivät kehittämisasiantuntijoina mukaan suunnittelemaan, toteuttamaan ja kehittämään työtapoja ja -menetelmiä työstettäväksi edelleen esimerkiksi toiminnallisissa työpajoissa. Monialaisen yhteistyön vahvistamiseksi hankkeessa toteutettiin työnohjausta sekä mentorointia, perinteisestä poiketen myös monialaisena.

Kahala, Minna; Hannukainen, Hanna; Liimatainen-Ylänne, Elina; Tuliniemi, Eija (2020) Kaikki tarvii joskus TUKEE!, Satakunnan ammattikorkeakoulu.

Videot

Muut

TUKEE -hankkeisiin sisältyvä moniammatillinen mentorointi-, työnohjaus- ja sparraustoiminta

Monialaisen työnohjauksen, mentoroinnin ja sparrauksen tavoitteena on tarkastella omaa työtä uusista näkökulmista, vaihtaa toimivia työkäytänteitä ja etsiä yhdessä näkökulmia ratkaisuja oman työn haasteellisiin kohtiin. Lisäksi tavoitteena on lisätä ammattilaisten keskinäistä tuntemusta ja verkostoitumista. Koska eri työyhteisöissä ja eri työntekijöillä on erilaisia vahvuusalueita, hyväksi osoittautuneiden työkäytänteiden jakaminen hyödyttää kaikkia – ennen kaikkea asiakkaita ja oppilaita.

Mentorointi, työnohjaus ja sparras tarjoavat työmuotoina mahdollisuuden ideoida yhdessä, miten erilaisia työtapoja voisi soveltaa ja jalkauttaa juuri omaan työhön. Herkästi yksittäiset koulutuspäivät jättävät työntekijän yksin pohtimaan, miten käsitellyt asiat juuri hänen työssään voisivat konkretisoitua. Yhteisöllinen työnohjaus, mentorointi ja/tai sparraustoiminta antavatkin oivan foorumin miettiä yhdessä muiden kanssa, miten hankkeen teemat voisivat todentua juuri omassa työssä ja työyhteisössä.

"Käännä vielä yksi kivi" -verkkoaineisto

TUKEE2-hankkeessa laadittu sähköinen verkkoaineisto tarjoaa sinulle tietopohjaa ja virikkeitä erityisesti niiden opiskelijoiden ohjaamisen ja opettamisen tueksi, joilla on neuropsykiatrisia tai mielenterveyden pulmia.

Verkkoaineiston tarkoituksena on auttaa sinua syventämään tietouttasi nepsy- ja mielenterveyspulmista ja niiden ilmenemisestä kouluympäristössä. Samoin aineisto haastaa sinua huomioimaan vielä nykyistäkin kokonaisvaltaisemmin erilaisia oppijoita. Verkkoaineistossa painottuvat käytännönläheisyys, tarinallisuus ja monipuolisuus. Katso myös "Käännä vielä yksi kivi" -verkkoaineiston esittelyvideo.

Voimavaralähtöinen ohjaus ja kielitietoisuus

Arvioi, miten voimavaralähtöinen ohjaaminen toteutuu työssäsi ja työyhteisössäsi? Miten sinä voisit kehittää inklusiivista pedagogista toimintakulttuuria yhteisössäsi? Voit soveltaa arvioinnissasi DIP-listan eri teemoja.

1.1. Opiskelijan voimavaralähtöinen ohjaaminen

Tässä podcastissa kuullaan WinNovan erityisopettaja Elina Mäkiperen ja Porin kaupungin opiskelijakuraattori Minna Kajanderin näkemyksiä ja kokemuksia toisen asteen opiskelijoiden mielenterveys- ja neuropsykologisten (Nepsy) oppimishaasteiden ohjaamisesta. Lisäksi pohditaan, millaista osaamista nuoria oppilaitoksissa ja työelämässä ohjaavat tarvitsevat.

1.2. Selkeän kielenkäytön ja kohderyhmän huomioon ottaminen ohjauksessa

Ammattilaisena olet todennäköisesti, ehkä tiedostamattomastikin, tottunut säätelemään puhettasi, vuorovaikutustasi ja esimerkiksi kirjoittamiasi ohjeita sellaiseksi, että asiakas tai opiskelija ymmärtäisi ne parhaiten. Mietit myös ehkä kollegallesi kirjoittaessasi, miten sanomasi välittyisi perille niin, että tieto pysyy alkuperäisenä ja sopivan sävyisenä.

Viestin vastaanottajana, materiaalin käyttäjänä – opiskelijana, asiakkaana tai läheisenä taas tunnet ja koet sen, onko jokin teksti helppo vai vaikea ymmärtää. Kuormittuvatko aivot jossakin tilanteessa, hämärtyykö asian punainen lanka vai kirkastuuko kokonaisuus helposti? Mitä jäi mieleen ohjeistuksesta vai menikö kaikki ohi? Ehkä olet myös lukenut jonkin selkokirjan tai kuunnellut äänikirjoja. Tunnistaisit ehkä radion selkouutiset niiden kielen perusteella, vaikka tulisit kuulolle kesken lähetyksen.

Ohjaamis- ja opetustilanteissa ymmärrettävä ja sujuva vuorovaikutus ovat tärkeällä sijalla. Muihin oppimisvaikeuksiin saattaa liittyä kielellisiä vaikeuksia tai esimerkiksi keskittymisen vaikeudet voivat vähentää mahdollisuuksia ja motivaatiota selvittää haastavaa kirjallista materiaalia tai kuunnella vaikkapa moniosaisia ohjeita. Osa opiskelijoista tai ohjattavista taas saattaa elää hyvinkin monikielisessä ympäristössä eikä heidän äidinkielensä ole suomi. Yhteistä on kuitenkin se, että kaikki hyötyvät esteettömästä viestinnästä.

Uusimpia esimerkkejä ns. saavutettavasta viestinnästä ovat esimerkiksi videoiden tekstittäminen, mutta sitä ovat myös ohjaamisessa tutut sisältöjen ja tavoitteiden palastelu, pääkohtien havainnollistaminen, selkeä kielenkäyttö ja selkokielisen materiaalin hyödyntäminen tai tuottaminen. Olennaisen ja merkityksellisen sisällön löytäminen helposti auttaa kaikkia säästämään aikaa ja voimia tärkeimmille asioille ja hahmottamaan kokonaisuuksia.

1.2.1. Demokratiaa ja varautumista selkokielellä!

Selkokieli on yleiskieltä helpompaa kieltä. Selkokielessä kielen rakenne ja sisältö on muokattu yksinkertaisemmaksi. Selkokieltä kannattaa käyttää sekä kirjallisessa että suullisessa vuorovaikutuksessa selkokielisitä ilmaisua tarvitsevien kanssa.

Selkokieleen voit tutustua käytännössä kuuntelemalla esimerkiksi selkokieliset uutiset   tai tutkimalla selkosanomia. Näiden materiaalien avulla voi myös omien ohjattavien kanssa tutustua ajankohtaisiin aiheisiin ja käydä niistä keskusteluja, tuottaa tai mukauttaa omia materiaaleja tai opiskella suomen kielen alkeita.

Tästä voit katsoa tarkemman määritelmän selkokielestä ja lisää tietoa käyttäjäryhmistä.

Selkokeskus tekee tärkeää työtä, sillä ajatuksella, että selkeä ilmaisu on osa demokratiaa. Kaikkien tulee saada informaatiota ja tämä korostuu esimerkiksi nykyisenä kriisiaikana. Selkokeskus on myös palkittu vuonna 2022 oikeusministeriön demokratiapalkinnon vuonna 2022.

Katso keskustelu Ylen aamussa 30.11.2022. Vieraana Selkokeskuksen väliaikainen kehittämispäällikkö Henna Kara.

Selkokeskus on toimittanut ajankohtaista koko kansalle suunnattua ohjemateriaalia esim. koronaviruksesta, Ukrainan sodasta ja varautumisesta sähkökatkoihin. Myös terveydestä, sairauksista, päihteistä ja virastoasioinnin avuksi on vuosien aikana tuotettu paljon selkomateriaalia.

Lisää tietoa selkokielisyydestä.

Selkokieli ja kielellinen saavutettavuus – kohti yhdenvertaisempaa yhteiskuntaa — Suomi (kieliverkosto.fi)

Selkokeskus julkaisee sivullaan vuosittain myös uusien selkokielisten kirjojen listan.

1.2.2. Apua saavutettavan kielen tuottamiseen

Voit käyttää Käännä vielä yksi kivi -materiaalia oman työsi tarpeiden mukaan, kun tavoitteenasi on selkiyttää omaa tekstiäsi tai puhua selkeämmin.

Selkokeskus määrittelee selkokielelle viralliset kriteerit, jotta esim. kirja voidaan luokitella selkoteokseksi. Ohjaus- ja opetustyössä ei ole välttämätöntä pyrkiä täyttämään kaikkia selkokielen kriteereitä. On hyvä pyrkiä helpottamaan ilmaisuaan ja tunnistamaan itselleen erityisen tuttujen ja usein toistuvien aiheiden kanssa sokeutumisen. Tällöin saattaa antaa tiedostamattaan liian vähän tietoa tai vaikeammassa muodossa kuin mitä vastaanottaja pystyy vaivatta omaksumaan. Jokainen voi siis osallistua omalta osaltaan selkeämmän ja kielellisesti saavutettavan ohjauksen tai opetuksen rakentamiseen.

Voit myös itse tarkastella oman materiaaliasi piirteitä selkokielen mittarilla 2.0.

Samalla ehkä alat katsella ympärillesi ja havainnoida yleisestikin, miten kriteerit toteutuvat tietotulvassa, jota kohtaamme.

Lisätietoa: Selkokieli ja kielellinen saavutettavuus – kohti yhdenvertaisempaa yhteiskuntaa — Suomi (kieliverkosto.fi)

Leskelä, Leealaura (2019). Selkokieli – Saavutettavan kielen opas. Helsinki: Kehitysvammaliitto ry, Opike.

Selkokielistä käsitteiden avaamista voit nähdä esimerkiksi Selkokeskuksen työelämäsanastossa.

1.2.3. Valmista selkomateriaalia moneen käyttöön

Esimerkkejä kaikkia palvelevista selkeäkielisistä materiaaleista

Savon ammattiopiston hakuopas selkeämmällä suomen kielellä.

Satasairaalan selkokieliset sivut potilaille Tämä materiaali on saanut virallisen selkomerkin eli se on Selkokeskuksen tarkistama ja täyttää viralliset selkokielen kriteerit.

Papunet | Selkeää ja saavutettavaa viestintää -Sivuston kuva- ja äänipankista voit saada apua materiaalin havainnollistamiseen. Siellä on myös esim. satuja, lauluja ja työsanastoa tukiviittomin ja blisskielistä materiaalia.

Suomen kielen opiskelua varten on tuotettu paljon selkeäkielistä materiaalia. Aluksi tarvitaan selkokieltäkin helpompaa materiaalia. Opiskelua varten on laadittu paljon myös verkkomateriaalia ja videoita. Tässä videoesimerkissä käsitellään verotusta ja sen käsitteitä.

Selkokielistä materiaalia tehdään koko ajan lisää ja siitä myös palkitaan:

Jos haluat tuottamallesi kirjalliselle julkaisulle, verkkosivustolle tai videolle virallisen selkomerkin, voit hakea sitä Selkokeskukselta. Sieltä voit hankkia myös tekstien selkokielisyyden arviointia, valmiin materiaalin selkokielelle mukauttamista tai selkokielen koulutusta.

2.3. Kielitietoisuus ohjauksessa ja opetuksessa

Kielitietoisuus on selkokieltä laajempi käsite ja ulottuu eri kielien osaamiseen ja käyttämiseen, Se on opiskelijan tai ohjattavan nykyisen kielitaidon tunnistamista, kielestä ja kielen oppimisesta puhumista. Opiskelijan kielenoppiminen tehostuu, kun eri kielten oppimisen tai käyttämisen tilaisuuksia huomataan yhdessä ja niitä harjoitellaan vähitellen ohjaajan taustatuella. Opiskelija ei ehkä vielä osaa paljoa suomea, mutta hän voi osata moniakin muita kieliä. Tämä kannattaa muistaa ja motivoida opiskelijaa näkemään kielitaitonsa ja oman kulttuuritaustansa vahvuutena, jota voi hyödyntää.

Tästä voit tutustua luentotallenteeseen, jossa Jenni Alisaari avaa kielitietoisuuden käsitettä.

Puhu vähän hitaammin -oppaassa on esimerkkejä työpaikkaohjauksen tilanteista ja voit vertailla, miten sama asia voidaan ilmaista eri tavoin. Toisessa versiossa puhekielisyys sekä työpaikkaan, henkilöihin tai tilanteeseen sitoutuvat asiat avaamattomina saattavat vaikeuttaa ymmärtämistä. Vaihtoehtona voit nähdä karsitun ja selkeämmän version, josta toki tietynlainen rento tyyli saattaa kadota. Näin usein käy selkoversiossa, mutta toisaalta ensimmäisessä vaihtoehdossa esim. suomea vielä opiskeleva tai NEPSY-pulmista kärsivä saattaa menettää ns. rivien välissä kulkevan tiedon tai jäädä ristiriitaiseen ymmärrykseen.

Kielitietoisia käytänteitä opettajille.

Kielitietoisesti kohti työelämää

Selkeän ilmaisun tarve korostuu uusissa tilanteissa ja oppimisympäristöissä. Työpaikkaohjaajilla on tärkeä rooli oman alansa työskentelyn selkokielistäjinä. Opettaja ja ohjaaja taas voivat antaa omaa näkökulmaa ja välittää esimerkiksi tämän sivuston aineistoja avuksi työpaikalle.

Katso TOKASA-hankkeen tuottamilta videoilta, millaista selkeän kielen käyttäminen voi olla työtehtävän opastuksessa (video 13) tai miten ymmärtämistä voi tarkistaa (video 11).

Työpaikkaohjausta varten on laadittu runsaasti oppaita. Tässä niistä muutamia:

ENO Ennakoiva ohjaus työelämässä antaa tietoa, pohdintatehtäviä ja taustamateriaalia sekä ohjattavalle että opettajalle. Viestintäaiheista käsitellään mm. sanatonta viestintää, ensivaikutelmaa, käytöstapoja, erilaisia vuorovaikutustyylejä, kuuntelemista, tunteiden ja tulkinnan vaikutusta sekä palautetaitoja. Erityisesti monikulttuuriseen ohjaamiseen hyödyllistä tietoa on loppupuolella suomalaista työkulttuuria, tasa-arvoa ja ajankäyttöä käsittelevässä osiossa. Aivan lopussa on toiminnallisia ja ryhmäytymistä tukevia harjoituksia.

AMOS-hankkeessa laaditusta pikaoppaasta on helppo tulostaa selkeät muistilistat otsikoilla kielitietoinen työpaikka ja kulttuuritietoinen työpaikka vaikkapa työharjoittelupaikalle vietäväksi tai jakaa linkkiä ennakkoon samalla, kun sopii tulevan harjoittelun asioista.

Myös Opin portailla -hankkeessa tehdyt huoneentaulut on samalla tavalla mahdollista jakaa joko aiheiden alkuperehdytyksenä tai laittaa itselle muistutukseksi vaikka työhuoneen seinälle.

Kielitietoisuudesta ja monikulttuurisuuden monista aiheista on myös kahvihuonekeskusteluja, jotka sopivat kaikille kiinnostuneille itsenäiseen työskentelyyn tai keskustelun avaajiksi työyhteisössä. Osa keskusteluista on tarkoitettu opiskelijoille työelämän pelisääntöihin perehtymistä varten.

Koko materiaalin etusivulle: Selkokieli – Opin portailla (diak.fi)

2.4 Omakielinen ohjaus ja tulkkaus- ja käännöspalvelujen käyttäminen

Omakielinen ohjaus voi olla esim. sitä, että oppilaitoksessa tai palvelussa työskentelee ohjaajia, joilla yhteinen kieli- ja/tai kulttuuritausta ohjattavan kanssa. Omakielisen ohjaajan rooli on eri kuin tulkin. Ohjaaja voi avata yhteisellä kielellä vaikeita asioita ja myös sellaisia, joihin ei olekaan ehkä suoraa käännöstä. Hän tuntee sekä omaa että Suomen kulttuuria ja pystyy vertailemaan opiskelijan kanssa näitä.

Tulkin työstä omakielisen ohjaajan tehtävä erottuu sillä, että tulkin velvollisuus on tulkata esim. opettajan tai virkailijan kertoma asia mitään lisäämättä tai pois jättämättä. Omakielinen ohjaaja taas voi tulkita asiaa ja ohjata myös itsenäisesti. Aina ei ole mahdollista eikä välttämätöntä, että ohjaaja on saman kielen ja kulttuurin edustaja kuin opiskelija. Kokemus kotoutumisesta ja uuden tulijan näkökulman tunteminen auttavat ohjaamaan keitä tahansa opiskelijoita ja asiakkaita. Moni omakielinen ohjaaja haluaakin olla kaikkien opiskelijoiden käytettävissä, mutta hyödyntää erityisesti kieli- ja kulttuuriosaamistaan.

Omakielinen ohjaus nopeuttaa asioiden selvittelyä varsinkin kotoutumisen alkuvaiheessa, mutta myös erilaisissa nivelkohdissa, muutoksissa, harjoittelun alussa ja työelämään siirryttäessä. Sekä omakielisen ohjaajan että tulkkien osaamisen hyödyntäminen on tehokasta esim. isoissa tilaisuuksissa. Osa ohjaajista toimii myös verkkopalveluissa. Näistä kannattaa etsiä apua silloin, jos omalta seudulta ei kaivatun kielen tai kulttuurin tuntijaa löydy.

Omakielisen ohjauksen mahdollisuuksista on tehty myös opinnäytetyö.

Koulutettuja omakielisiä ohjaajia työskentelee myös jo useissa oppilaitoksissa ja virastoissa.

Omakielinen ohjaaja auttaa ukrainalaisia opiskelussa Turun AKK:ssa – Uutiset – Aamuset.

Tästä pääset katsomaan Tampereen monikielisen neuvonnan Mainion toimintaa.

Tulkin ja kääntäjän palvelut ovat tärkeitä esim. viranomaisten kanssa työskenneltäessä. Kannattaa tarkistaa, milloin asiakkaalla on oikeus käyttää tulkkia ja kenen on velvollisuus tietyissä tilanteissa se järjestää. Usein tulkin käyttäminen nopeuttaa asian käsittelyä, kun asiakas tai opiskelija ymmärtää kerralla annetun tiedon. Kannattaa myös muistaa, että hyvinkin kieltä osaava voi tarvita kielitukea uusissa ja erityisen stressaavissa tilanteissa, joissa tarvitaan erityisalan sanastoa tai kieli on hyvin abstraktia. Esimerkiksi mielenterveyden ja oppimisvaikeuksien käsittely voivat olla tällaisia aiheita. Lähtömaan tapa käsitellä aiheita voi olla myös hyvin erilainen eikä Suomessa käytettävä käsitemaailma tai ohjaustavat ole tuttuja.

On hyvä muistaa myös, että työtehtävään kutsutulla tulkilla tai kääntäjällä on salassapitovelvollisuus. Asiakas voi tällöin kertoa luottamuksellisia asioita eri tavalla kuin jos tulkkina toimii ystävä, sukulainen tai muu samankielinen.

Tulkin tilaaminen on nykyisin myös aikaisempaa vaivattomampaa edullisempaa. Puhelintulkkaus on mahdollista tilata lähes välittömästi (kieli ja ruuhkatilanteet vaikuttavat kylläkin tähän) ja minuuttihintaan.

Tulkin tilaamisessa ja perehdyttämisessä voit käyttää apuna Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry:n muistilistaa tulkkauspalveluja ostavalle ja tulkkien eettisiä ohjeita.

Neuropsykiatristen pulmien huomioiminen

Omakohtaisia kokemuksia neurokirjolta

Neuropsykiatristen pulmien ilmeneminen

Hanna Hannukaisen luentonauhoite nepsy-pulmista.

Vinkkejä ja linkkejä nepsy-arjen tueksi

Tietoa aistiesteettömyydestä

Lukuvinkkejä nepsyteemasta

Aron (2020). Erityisherkkä ihminen. Tunnista itsesi ja käännä herkkyys voimavaraksi.
Attwood (2013). Aspergerin oireyhtymä lapsuudesta aikuisuuteen.
Ayres (2021). Aistimusten aallokossa: sensorisen integraation häiriö ja terapia.
Berggren & Hämäläinen (2018). ADHD-käsikirja.
Durchman (2020). Supervoimani ADHD.
Huotilainen & Moisala (2020). Keskittymiskyvyn elvytysopas.
Kranowitz (2021). Tahatonta tohellusta – Sensorisen integraation häiriö lapsen arkielämässä.
Moraine (2015). Tarkkaavaisuus haltuun! Toiminnanohjaustaitojen vahvistaminen. o Parikka ym. (2020). Vaikeudesta voimaksi.
Perho (2017). Antisäätäjä – fiksun ajankäyttäjän opas.
Oksanen (2019). Esteille hyvästit – opas autismikirjon sekä adhd- ja tourette-oireisten lasten kasvattajille.
Sajaniemi ym (2015). Stressin säätely – kehityksen, vuorovaikutuksen ja oppimisen ydin.
Savikuja & Puustjärvi toim. (2022): Nepsy-opas. Tukea neuropsykiatrisiin haasteisiin.
Salakari (2018). ADHD-aikuisen selviytymisopas 2.0.
Sandberg (2018). ADHD ja oppimisen tuki.
Savikuja & Leppämäki (2022). Nepsy-opas – tukea neuropsykiatrisiin haasteisiin. o Timonen yms. (2019). Autismikirjo – tausta, diagnostiikka ja tutkimus.
Vallikari ym. (2005). Arjenhallintaopas.
Vermeulen (2019). Autismi ja kontekstisokeus.

Opinnäytetöitä

Mielenterveydellisten kysymysten huomioiminen

Omakohtaisia kokemuksia mielenterveydestä

Mielenterveydellisten pulmien ilmeneminen

Vinkkejä ja linkkejä arjen tueksi

Opinnäytetyöt

Lukuvinkkejä mielenterveyteen liittyen

Cacciatore, R. & Karukivi, M. 2014. Mieletön fiilis
Dr Julie Smith. 2022. Miksei kukaan ole kertonut minulle tätä aiemmin?
Leena Vähäkylä. 2021. Sairastunut mieli: Kuinka sen kanssa voi elää ja selviytyä
Ann Heberlein. 2022. En tahdo kuolla, en vain jaksa elää
Minna Sadeniemi ym. 2022. Kaksisuuntainen mielialahäiriö: Opas sairastuneille ja heidän läheisilleen
Anni Saastamoinen. 2017. Depressiopäiväkirjat.
Elina Järvi & Tiina Hotti & Olga Poppius. 2020. Error – Mielen häiriöitä
Katja Myllyviita. 2021. Vapaaksi viiltelystä
Irina Holma. 2020. Takaisin elämään: Uusin tieto masennuksesta ja siitä toipumisesta
Elina Hiltunen. 2019. Masennuksesta selviää!
Viivi Rintanen. 2020. Sarjakuvaterapiaa ja muita kertomuksia hulluudesta

Lapset puheeksi -menetelmä

Digimieli-hankkeessa tuotetut aineistot

Digimieli-hankkeessa kehitettyjä ja pilotoituja sovelluksia

Mielialapäiväkirja, unipäiväkirja sovellus (Play-kaupassa)

Oman mielialan ja unen seurantaan, arviointiin. Menetelmä nuorelle tunnistaa mielialaan vaikuttavia asioita, tilanteita, tunnistaa nukkumista, unta. Ammatilaiselle ohjaustyökalu, arviointityökalu
Play -kauppa
https://play.google.com/store/apps/details?id=fi.samk.mood_cal
Video päiväkirjasta käytöstä

Somebody-metodiin liittyvä applikaatio

Spiral-pelin mobilisovellus

Spiral-lautapelin (Kuntoutussäätiö) mobiilisovellus oman arjen toimintakyvyn tunnistamiseen ja tavoitteiden asettamiseen.
Play -kauppa
https://play.google.com/store/apps/details?id=com.Samk.Spiralnuoret
Video pelistä

Selfi

Palvelutarpeen arviointiin, puheeksioton väline
Selainpohjainen (ei tue IE)
https://selfiesamk.firebaseapp.com/
Video Selfien käytöstä

MPH

Palvelutarpeen arviointiin, puheeksioton väline
Play -kauppa
https://play.google.com/store/apps/details?id=com.typ_kysely_x64&hl=fi
Video lomakkeen käytöstä

MyGoals

Inka-hanke / ammatinvalinnan, palvelujen ohjaus
Play -kauppa
https://play.google.com/store/apps/details?id=fi.samk.mygoals&hl=fi

Muita välineitä

VR -lasit

Pelit (aktivointiiin, käsien motorisiin harjoitteisiin, rentoutumiseen / rentoutusharjoitteet, mielikuvaharjoittelu)
Ota yhteyttä: sari.merilampi(at)samk.fi

Vivago

Vuorokausirytmin (uni-valvetila), aktiivisuuden seurantaan, arviointiin. Pilotoidaan sovelluksena nuorten kanssa mm. koulussa, työtoiminnassa, ammatillisessa kuntoutuksessa, nuorisopsykiatrialla
Ota yhteyttä: krista.toivonen(at)samk.fi

MotoTiles -liikuntalaatat

Liikkumisen aktivointiin, tasapainon harjoittamiseen, yhdessä tekemiseen – fyysisen, sosiaalisen ja psyykkisen toimintakyvyn edistämiseen
Ota yhteyttä: krista.toivonen(at)samk.fi