Satakuntaa, kuten lähes koko Suomea, uhkaa vakava työikäisen väestön väheneminen. Takana on jo pitkään jatkunut kehityskulku: vuonna 2011 suomalaisten syntyneiden lasten määrä putosi neljäsosalla edelliseen vuoteen verrattuna ja väestön vähenemisen trendi jatkuu edelleen. Suomi onkin väestörakenteeltaan yksi maailman ikääntyneimpiä.
Satakunta on 211 754 (2023) asukkaan hieman keskikokoa suurempi maakunta, joka on väkilukuunsa nähden merkittävä erityisesti teollisuuden ja kansainvälisen kaupan ansiosta. Vaikka vain 3,8 % suomalaisista asuu Satakunnassa, maakunta tuottaa 8,1 % Suomen ulkomaankaupasta ja on vientiarvoltaan Suomen neljänneksi merkittävin. Maakuntaohjelmassa 2022–2025 Satakunta haluaa panostaa osaavan työvoiman saatavuuteen, työ- ja koulutusperäisen maahanmuuton lisäämiseen ja integraation helpottamiseen sekä jatkuvaan oppimiseen. Kansainvälisten opiskelijoiden pitäminen Satakunnassa on merkittävä haaste, sillä esimerkiksi Satakunnan ammattikorkeakoulun kansainvälisistä opiskelijoista vain neljäsosa jää maakuntaan valmistumisensa jälkeen. Satakunnan muuttovoitot ulkomailta ovat kaksinkertaistuneet 2010-luvulla, mutta maakunnassa asuvien ulkomaalaisten osuus on edelleen maan keskiarvoa alhaisempi.
Työperäinen maahanmuutto vahvistaa talouskasvua, innovaatioita, investointeja, elinvoimaisuutta ja palveluiden saatavuutta. Koulutusperäinen maahanmuutto tukee osaajien saatavuutta, kansainvälistymistä, innovaatiotoimintaa ja elinkeinoelämää. Monikulttuurinen ja monimuotoinen yhteiskunta houkuttelee lisää kansainvälisiä osaajia ja sijoittajia, kuten myös tukee jo maassa olevien maahanmuuttajien työllistymistä ja ehkäisee aivovuotoa. 2000-luvulla työikäisen väestön määrää Suomessa on kasvattanut vain maahanmuutto.
Konsulttitoimisto MDI:n tuoreimman väestöennusteen mukaan Satakunnan väestömäärän ennakoidaan vähentyvän 23 200 henkilöllä vuoteen 2040 mennessä. Väheneminen johtuu erityisesti alhaisesta syntyvyydestä, kasvavasta kuolleiden määrästä ja kotimaisen muuttoliikkeen tappioista. Ulkomaisen muuttovoiton merkittävä lisääminen voisi kuitenkin tasapainottaa Satakunnan ennakoidun väestön vähentymisen. Nettomaahanmuuton kolminkertaistaminen onkin asetettu tavoitteeksi uudessa Satakunnan kansainvälisen osaamisen ja maahanmuuton strategisessa ohjelmassa. Ohjelma käynnistetään ratkaisemaan erityisesti väestön vähenemisen ja työvoiman saatavuuden haasteita.
Satakuntalaisten koulutustaso
Satakunnan koulutustaso on yksi Suomen matalimmista, mikä vaikuttaa korkeakoulutetun työvoiman saatavuuteen. Nykyisen Suomen hallituksen tavoitteena on nostaa korkeakoulutettujen nuorten aikuisten osuus lähemmäksi OECD-maiden keskitasoa, mikä vaatii Satakunnan osalta merkittäviä toimenpiteitä.
Opetus- ja kulttuuriministeriö visioi vuonna 2017, että vuonna 2030 vähintään puolet nuorista aikuisista suorittaa korkeakoulututkinnon, jatkuva oppiminen on mahdollista elämän eri tilanteissa ja korkeakoulujen koulutustarjonta on joustavasti eri käyttäjäryhmien hyödynnettävissä. Muissa OECD-maissa korkea-asteen koulutettujen osuus nuorista aikuisista on noussut 47 prosenttiin, mutta Suomessa luku jää noin 40 prosentin tienoille. Vaihtelevuus Suomen sisälläkin on suurta. Perusasteen jälkeen suoritetun koulutuksen määrää mitataan koulutustasoindeksillä. Satakunnan koulutustasoindeksi 330 kertoo, että yli 20-vuotiaat satakuntalaiset kouluttautuvat keskimäärin hieman yli 3 vuotta perusasteen jälkeen. Koulutustasoindeksi 330 asettaa Satakunnan Suomen matalimmin koulutettujen maakuntien joukkoon. Koulutustason nostaminen Opetus- ja kulttuuriministeriön visioimalle tasolle on merkittävä haaste, mutta myös tärkeä tavoite maakunnan tulevaisuuden kannalta.
Avainasemassa yhteistyö
Satakuntaliiton tilaama professori Kalervo Väänäsen tuottama selvitys ”Satakunnan korkeakoulutus ja sen kehittämismahdollisuudet” tarjoaa 15 toimenpide-ehdotusta maakunnan korkeakoulutuksen kehittämiseksi. Näistä merkittävimmät nostettiin Porin yliopistokeskuksen, Satakunnan ammattikorkeakoulun ja Diakonia-ammattikorkeakoulun yhteiseen hankkeeseen, joka nimettiin ”Lisää osaajia ja osaamista Satakuntaan korkeakouluyhteistyöllä: korkeakoulutuksen kehittämisen koordinointihanke” (LISKO).
LISKO-hankkeen tavoitteena on lisätä Satakunnan korkeakoulujen välistä yhteistyötä ja muodostaa niiden toiminnalle yhteinen perusta. Yhteistyöpohjan rakentamisessa keskeisiä ovat maakunnan tarpeet: osaajien houkuttelu ja valmistuvien opiskelijoiden jääminen paikkakunnalle, osaamisen tason nosto, TKI-toiminnan ylläpito ja kehittäminen sekä Satakunnan korkeakoulujen näkyvyyden tehostaminen. Yhteistyön merkitystä korkeakoulutuksen kehittämisessä ja maakunnan veto- ja pitovoiman kasvattamisessa korostuu sekä Kalervo Väänäsen toimenpide-ehdotuksissa että Satakunnan maakuntaohjelmassa ja Satakunnan kansainvälisen osaamisen ja maahanmuuton strategisessa ohjelmassa. Siksi onkin tärkeää, että tavoitteita työstämään on koottu edustajia kaikista Satakunnassa toimivista korkeakouluista.
Ihmisen toimintakyvyn tutkimuskeskuksessa on parhaillaan käynnissä muitakin työ- ja koulutusperäistä maahanmuuttoa, kansainvälisten opiskelijoiden työllistymistä ja integraatiota tukevia hankkeita. Tutustu hankkeisiin projektisivullamme.
Tiesitkö tämän?
- Satakunnan ammattikorkeakoulussa opiskelee (2023) 7407 tutkinto-opiskelijaa, joista 1024 on kansainvälisiä opiskelijoita.
- Satakunnan ammattikorkeakoulun kansainvälisistä opiskelijoista vain neljäsosa jää maakuntaan valmistumisensa jälkeen.
- Satakunnan kansainvälisen osaamisen ja maahanmuuton strategisessa ohjelmassa on asetettu tavoitteeksi kolminkertaistaa maakunnan nettomaahanmuuton määrä vuoteen 2040 mennessä 640 henkilöstä 1920 henkilöön vuodessa.
- 2000-luvulla työikäisen väestön määrää Suomessa ja Satakunnassa on kasvattanut vain maahanmuutto.