Ravitsemus on merkittävä osa mielen hyvinvointia. Mieli ja aivot tarvitsevat laadukkaita ravintoaineita ja säännöllistä tankkaamista. Mielen hyvinvointia tukeva ruokavalio onkin säännöllinen sekä monipuolinen ja värikäs. Tärkeää on lisäksi tunnistaa ruokaan liittyviä tunteita.
Tutkimusten mukaan ravitsemussuositusten mukainen ruokavalio on hyväksi mielialalle, mielenterveydelle ja aivojen terveydelle. Terveyttä edistävää ruokavaliota noudattavilla on havaittu pienempi riski sairastua muun muassa masennukseen. Ravitsemussuositusten mukainen ruokavalio sisältää monipuolisesti eri värisiä kasviksia, marjoja ja hedelmiä, täysjyväviljatuotteita, palkokasveja ja pähkinöitä, rasvaista kalaa sekä pehmeitä rasvoja esimerkiksi rypsiöljystä.
Monet terveyttä edistävän ruokavalion vaikutukset välittyvät suolistomikrobien kautta, sillä ruokavaliomme vaikuttaa siihen, mitkä mikrobit suolistossamme viihtyvät ja millaisia yhdisteitä ne tuottavat elimistöömme. Suolistomikrobit tuottavat muun muassa hermovälittäjäaineita ja ovat yhteydessä aivoihin hermostollisin viestien kautta. Suositusten mukainen ruokavalio voi lisäksi vähentää elimistön matala-asteista tulehdusta, joka on yhteydessä mielenterveyden häiriöihin.
Kumpi oli ensin, puutteellinen ruokavalio vai mielenterveyden häiriöt?
Ravitsemuksella ja mielen hyvinvoinnilla on monitahoisia yhteyksiä. Hyvällä ravitsemuksella voidaan ennaltaehkäistä mielenterveyden häiriöitä, ja toisaalta heikko ravitsemus voi lisätä mielenterveyden häiriöiden riskiä. Lisäksi mielenterveyden häiriöt lisäävät epäterveellisiä ruokailutottumuksia. Ruokavalio saattaa sisältää paljon epäterveellisiksi miellettyjä elintarvikkeita, jotka sisältävät paljon huonoja rasvoja, sokeria ja suolaa. Syöminen voi olla hyvinkin epäsäännöllistä, mikä johtaa liian isoihin annoskokoihin ja ahmimiseen.
Vakavia mielenterveyden häiriöitä sairastavilla on todettu muuta väestöä useammin yksipuolinen ja epäsäännöllinen ateriarytmi. Ravitsemusohjaus onkin tärkeä osa mielenterveyspotilaiden hoitoa.
Mind Nutrition -tutkimus
Huhtikuussa alkavan kaksivuotisen Mind Nutrition -tutkimuksen tavoitteena on tutkia, voidaanko hyvän ravitsemuksen avulla ennaltaehkäistä masennusoireita, masennukseen liittyviä sairauslomia ja parantaa työkykyä. Toisena tavoitteena on selvittää ravitsemuksen ja mielenterveyden sekä työkyvyn välisiä yhteyksiä ja vuorovaikutuksia suomalaisesta työikäisestä väestöstä.
Väestötutkimuksen ja RCT-tutkimuksen yhdistelmä tuottaa yhdessä tärkeää näyttöä ruokavalion laadun yhteyksistä ja vaikutuksista väestön psyykkiseen hyvinvointiin ja työkykyyn. Tutkimuksen perusteella on mahdollista luoda suosituksia ja toimenpide-ehdotuksia, jotka vahvistavat ennaltaehkäisyä ja parantavat työikäisen väestön terveyttä ja hyvinvointia.
Tiesitkö tämän?
- Kesäkuussa 2023 julkaistut uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset sisältävät ensimmäistä kertaa tieteellisiä suosituksia siitä, millainen ruokavalio on sekä terveellinen että ekologinen.
- Mind Nutrition on toinen Ihmisen toimintakyvyn tutkimuskeskuksessa toteutettava satunnaistettu kontrolloitu interventiotutkimus (RCT). Keväällä 2023 alkanut RAVI-tutkimus noudattaa myös RCT-tutkimusasetelmaa.