Hyvä ravitsemus on ihmisoikeus ja on tärkeää, että sairauksiin liittyvä ravitsemushoito toteutuu kaikilla riippumatta terveydentilasta tai taustatekijöistä. Terveydenhuolto tulee tulevaisuudessa käyttämään enenevästi vaikuttavuusperusteista ohjausta, minkä takia on tärkeää arvioida ja tuoda esille ravitsemushoidonkin kustannusvaikuttavuutta.
Kustannusvaikuttavuutta voidaan selvittää siten, että lasketaan hoidosta aiheutuneet kulut ja arvioidaan hoidosta saatavat hyödyt elinvuosina, kliinisinä tulosmuuttujina tai korvikemuuttujina. Tulosmuuttuja voi olla esimerkiksi vältetty tautitapahtuma ja korvikemuuttuja muutos laboratorioarvoissa. Kustannus-utiliteettianalyysissa käytetään laatupainotettuja elinvuosia (QALY) ja niistä lasketaan usein inkrementaalinen kustannus-vaikuttavuussuhde (ICER), mikä kuvaa hoidolla saavutetun lisähyödyn, esimerkiksi QALY:n, hintaa verrattuna hoitovaihtoehtoon.
Suomessa noin 18% kuolemista liittyy OECD:n arvioiden mukaan jollain tavalla ravitsemuksen riskeihin. Vajaaravitsemus on merkittävä kustannusten aiheuttaja sairaaloissa, sillä se lisää osastohoitopäiviä, infektioita ja komplikaatioita. Suomalainen yritys Ravistamo sekä Nutricia ovat arvioineet, että ikääntyneiden vajaaravitsemuksen hoidolla voitaisiin saada yli 500 miljoonan euron säästöt. Toisaalta suun kautta otettavien lisäravintovalmisteiden vaikuttavuudesta ja kustannusvaikuttavuudesta sairailla ikääntyneillä ei katsaustutkimuksen mukaan ole vahvaa näyttöä. Suuri osa vajaaravitsemuksen kustannusvaikuttavuustutkimuksista on heikkolaatuista, joten lisätutkimusta tarvitaan.
Ravitsemushoidon merkitys
Ravitsemushoidolla voidaan teoriassa ehkäistä ja lieventää myös monia sairauksia, kuten lihavuutta, tyypin 2 diabetesta ja verisuonisairauksia. Systemaattisen katsauksen mukaan tyypin 2 diabeetikoilla ravitsemusterapeutin ohjaus on vaikuttavaa painonpudotuksessa ja kustannukset pienempiä kuin muiden ammattilaisten antamalla ohjauksella. Ravitsemusterapiakäyntien on todettu myös vähentävän sairaalakäyntien määrää ja kustannuksia tyypin 2 diabeetikoilla. Myös dyslipidemioissa ravitsemusterapialla on todettu myönteisiä vaikutuksia veren rasva-arvoihin ja elinvuosiin sekä saatu kustannussäästöjä.
Ravitsemushoidon kustannusvaikuttavuutta on tutkittu myös suolistovaivojen osalta. Keliakian ainoa hoitomuoto on tällä hetkellä gluteeniton ruokavalio. Ravitsemusterapeutin seurantakäynnit on todettu lasten keliakian hoidossa yhtä tehokkaiksi kuin lääkärikäynnit ja siten kustannusvaikuttaviksi, mutta aikuisilla ravitsemusterapialla ei ole havaittu yhteyttä ruokavalioon sitoutumiseen, oireiden voimakkuuteen tai elämänlaatuun. Ärtyvän suolen oireyhtymässä ravitsemusterapia on vähentänyt merkittävästi oireita ja sen on arvioitu olevan kustannusvaikuttavaa.
Tiesitkö tämän?
- Ihmisen toimintakyvyn tutkimuskeskuksessa on käynnissä kaksi merkittävää työikäisten ravitsemusta tutkivaa hanketta: Mind Nutrition ja RAVI. Tämä artikkeli on kirjoitettu osana Mind Nutrition -tutkimusta.
- Mind Nutrition -tutkimus selvittää, voidaanko ravitsemusohjauksella vaikuttaa masennusoireisiin ja työkykyyn. Siinä myös tutkitaan ruokavalion laadun yhteyksiä psyykkiseen hyvinvointiin ja työkykyyn työikäisessä suomalaisessa väestössä.
- Mind Nutrition -tutkimuksessa toteutetaan satunnaistettu kontrolloitu interventiotutkimus (RCT), jossa tutkitaan ravitsemusohjauksen vaikutuksia masennusoireisiin ja työkykyyn.