Mielenterveydelliset syyt ovat nousseet työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen yleisimmäksi perusteeksi tuki- ja liikuntaelinsairauksien rinnalle. Erityisesti nuorten mielenterveysperusteiset työkyvyttömyyseläkkeet ovat lisääntyneet viime vuosina. Samalla kun mielenterveyssyistä jäädään usein eläkkeelle keskimäärin nuorempana, on myös paluu työelämään muihin sairausryhmiin verrattuna harvinaisempaa.
Mielenterveyden häiriöille on luonteenomaista, että ne kehittyvät pitkän ajan kuluessa. Suomessa on tutkittu mielenterveyden häiriöiden ennustettavuutta ja puhkeamista vielä vähän. Työterveyslaitos on tehnyt uraauurtavaa tutkimusta kehittämällä koneoppimisen avulla ennustavaa lähestymistapaa, joka pureutuu työntekijöiden mielenterveyden häiriöihin ja niihin liittyviin hoitopolkuihin. Tutkimuksessa on luotu työntekijöiden mielenterveysongelmien kehitystä kuvaava riskikartta, joka tuottaa yksilöllisiä ennusteita mielenterveydellisen oirehtimisen todennäköisistä seurauksista esimerkiksi toistuvien sairauspoissaolojen muodossa.
Ihmisen toimintakyvyn tutkimuskeskus ottaa nyt myös ensiaskeleitaan tällä saralla toteuttamalla Huittisten Säästöpankkisäätiön apurahalla esiselvityksen, joka tuottaa tietoa mielenterveyden häiriöitä ennakoivista tekijöistä. Esiselvityksessä kartoitetaan mielenterveyshäiriöiden syntymisen ennakointiin käytettävissä olevaa dataa sekä selvitetään, voidaanko tätä dataa hyödyntää ja analysoida data‐analytiikalla ja tekoälymenetelmillä.
Esiselvitys on osa laajempaa hankeideaa, jossa tarkoituksena on hyödyntää datalähtöistä tutkimusta mielenterveyshäiriöiden riskitekijöiden tunnistamisessa. Data-analytiikan ja tekoälyn avulla etsitään tekijöitä, jotka ennustaisivat mielenterveyden häiriöiden puhkeamista. Viimekädessä tavoitteena on luoda työkaluja ja lisätä tietoa mielenterveyshäiriöiden varhaisesta tunnistamisesta ja ennaltaehkäisystä potilastyön tueksi.
Mielenterveyskysymykset ovat ajankohtaisia myös työvoimahaasteiden näkökulmasta. Kilpailu työvoimasta on tällä hetkellä ja tulevaisuudessa erittäin kovaa. Työantajilla on tarve panostaa nykyisen työvoiman optimaaliseen hyödyntämiseen. Tämä tarkoittaa sekä osaamisen että työkyvyn ylläpitoa.
Tiesitkö tämän?
- Vuonna 2021 mielenterveysperustein myönnettyjen eläkkeiden osuus oli 33 %, tuki‐ ja liikuntaelinsairauksiin perustuvat eläkkeet 31 %. Työkyvyttömyyseläkkeiden lisäksi mielenterveyden ongelmat aiheuttavat suhteellisesti eniten sairauspoissaolopäiviä ja myös niiden osuus on ollut kasvussa.
- Työkyvyttömyydellä on todella kova hinta sekä kansantalouden että yksilön näkökulmasta. Mielenterveyden häiriöiden kustannuksiksi on OECD:n raportissa Suomen osalta arvioitu 11 miljardia euroa vuodessa.
- Data-analytiikan keinoin on mahdollista vastata kysymykseen siitä, mitkä ovat ne tällä hetkellä piilossa olevat tekijät ja tekijöiden kombinaatiot, jotka ennustavat mielenterveyden häiriöiden syntymistä. Nämä tekijät sisältävät valtavan määrän toisistaan riippuvaisia, epäsuoria ja piilossa olevia yhteyksiä, joiden huomioiminen on ihmisjärjelle mahdoton tehtävä.
- Esiselvityksessä ja varsinaisessa tutkimushankkeessa voidaan uudella tavalla tutkia, mitkä fyysiset ja psykososiaaliset tekijät yhdessä vaikuttavat ennakoivasti mielenterveyden häiriön puhkeamiseen ja toisaalta myös siitä toipumiseen.