Hyvä ravitsemus on merkittävä osa hyvinvointia, terveyttä ja elämänlaatua. Vain joka viides kuitenkin syö ravitsemussuositusten mukaisesti. Suomalaisilla työikäisillä on useita ravitsemusterveyteen liittyviä haasteita, kuten riski sairastua tyypin 2 diabetekseen, sydän- ja verisuonitauteihin sekä muihin kroonisiin sairauksiin. Satakunnassa näiden haasteiden kokoluokka on vielä hieman suurempi; pidämme Suomen kärkipaikkaa esimerkiksi miesten lihavuuden sekä tyypin 2 diabetekseen sairastuvuuden osuudessa. Fyysisen hyvinvoinnin lisäksi ravitsemus vaikuttaa lisäksi oleellisesti psyykkiseen hyvinvointiin. Yksipuoliset ruokailutottumukset voivat näkyä mm. kohonneena masennuksen riskinä.
Ravitsemukseen liittyvät haasteet heijastuvat ja tulevat heijastumaan työelämään. Kun työikäisen väestön fyysinen ja psyykkinen terveys laskee, heikkenee samalla hyvinvoivan työvoiman määrä. Samanaikaisesti kamppailemme jo olemassa olevan kroonisen työvoimapulan kanssa, sillä väestö eläköityy ja uusia työntekijöitä ei saada tilalle. Olemme tilanteessa, jossa olemassa olevista työntekijöistä tulee pitää entistäkin parempaa huolta työelämässä. Hyvien ruokailutottumusten ja ravitsemustilan edistäminen on tähän yksi tärkeä keino.
Satunnaistettu kontrolloitu interventiotutkimus
Satakunnan ammattikorkeakoulun RAVI-tutkimus tutkii ravitsemuksen vaikutusta työikäisten työkykyyn, työhyvinvointiin, työn tuottavuuteen, sairauspoissaoloihin ja elämänlaatuun. Kohderyhmänä ovat Satakuntalaiset PK-yritykset (6 kpl) sekä heidän työntekijänsä (170 hlö).
RAVI-tutkimus on satunnaistettu kontrolloitu interventiotutkimus, josta puhutaan tuttavallisemmin RCT-tutkimuksena (Randomized Controlled Trial). RCT-tutkimus on jo vuosikymmeniä ollut monien tieteenalojen, erityisesti ravitsemustieteen, interventioiden tehon ”kultainen standardi”, ja sitä pidetäänkin parhaana tutkimusasetelmana osoittamaan intervention vaikutus. RCT-tutkimuksessa tutkittavat satunnaistetaan joko interventioryhmään tai kontrolliryhmään. RAVI-tutkimuksen interventiona on vuoden aikana annettava yksilöllinen ravitsemusohjaus, jota täydentää yksilöllinen ravitsemussuunnitelma, laaja tietopaketti omasta terveydentilasta, älykellon käyttö sekä osallistuminen hankkeen asiantuntijoiden kehittämälle ”Työkykyä ravitsemuksella”-verkkokurssille.
RAVI-tutkimuksen oletuksena on, että monipuolisen ravitsemusohjauksen ansiosta interventioryhmän tutkittavien työkyky, työhyvinvointi, työn tuottavuus ja elämänlaatu paranevat verrattuna kontrolliryhmään. Onnistuessaan tavoitteissaan, RAVI-tutkimus tulee luomaan uraauurtavaa tutkimustietoa aiheesta. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena on luoda ravitsemusohjaustyökaluja ja -aineistoa, jota kaikki Suomen työikäiset ja työnantajat voivat hyödyntää.
Tiesitkö tämän?
- RAVI-tutkimus sai alkunsa Eat@Work-hankkeesta, jossa saatiin hyviä tuloksia työntekijöiden työkyvyn paranemisesta ravitsemusohjauksen jälkeen.
- Toteutuakseen RCT-tutkimus vaatii puoltavan eettisen lausunnon eettiseltä toimikunnalta, joka tarkastelee tutkimuksen toteuttamista monesta eri näkökulmasta. Puoltavan eettisen lausunnon saaminen edellyttää tutkimuksen huolellisesta suunnittelua, eli tutkimussuunnitelman tekoa kaikkine liitteineen lausuntoa varten. RAVI-tutkimuksen eettisyyden arvioi Varhan eettinen toimikunta.
- RCT-tutkimukset tulee ilmoittaa julkiseen kansainväliseen tutkimusrekisteriin ennen tutkimuksen aloittamista. Rekisteröinnin tavoitteena on saada kaikki tutkimukset tuloksineen julkisiksi, lisätä yleistä luottamusta tutkimustoimintaan ja välttää päällekkäisiä tutkimuksia eettisyyden nimissä. RAVIn rekisteröinti: ANZCTR - Registration