RAVI-hankkeen ravitsemusasiantuntija Meri Mustakallio piti tutkittaville yli 350 ravitsemusohjauskertaa 

Työaikaisen ravitsemuksen parantaminen satakuntalaisten yritysten menestystekijänä – kohti ravitsemustieteen tutkimuskärkeä (RAVI) -hankkeen RCT-tutkimusosuuteen rekrytoitiin Satakunnan alueen kahdeksasta Pk-yrityksestä 167 työikäistä. Heistä noin puolet satunnaistettiin interventioryhmään ja toinen puoli verrokkiryhmään. Tutkittavien ravitsemustottumuksia pyrittiin parantamaan esimerkiksi ravitsemusohjauksen avulla. Interventioryhmään kuuluvat saivat vuoden aikana kolmesta neljään ravitsemusohjauskertaa ja verrokkiryhmään kuuluvat saivat tutkimusjakson päätteeksi yhden vapaaehtoisen ravitsemusohjauskerran kiitokseksi tutkimukseen osallistumisesta. Tutkimuksen alussa ja lopussa osallistujat pitivät ruokapäiväkirjaa alun perin Eat@Work-hankkeessa kehitetyn mobiiliapplikaation avulla, jonne kuvattiin ja kirjattiin ruokailut kolmen päivän ajan. Ruokapäiväkirjan perusteella arvioidaan tutkittavien ravintoaineiden saantia. Ruokapäiväkirjoista saatavia tuloksia hyödynnettiin myös ravitsemusohjauksissa.  

Ravitsemusohjauksien järjestämisestä on vastannut RAVI-hankkeen tutkija ja ravitsemusasiantuntija Meri Mustakallio. Ohjauksissa käytiin läpi ruokapäiväkirjaa sekä siitä saatuja tuloksia ja pohdittiin tutkittavien kanssa yhdessä sopivia keinoja kohentaa heidän syömistottumuksiaan. Ruokapäiväkirjat, kuten Eat@Work-mobiiliapplikaatio, joissa syömistä seurataan myös kuvien avulla, auttavat hahmottamaan muun muassa annoskokoa ja aterioiden värimaailmaa. Tutkimuksien mukaan tietoinen syöminen voi vaikuttaa siihen, kuinka paljon syödään, millaisia tunteita syöminen herättää, ja millaisissa tilanteissa päätämme syödä. Ohjauksissa hyödynnettiin motivoivan haastattelun periaatteita, ja ohjauksien tiedepohja perustui suomalaisiin ravitsemussuosituksiin. 

Mitä ravitsemusohjauksissa tapahtui?

Ravitsemusohjaus RAVI-hankkeessa perustui kokonaisvaltaiseen ymmärrykseen ohjattavan arjesta, ruokailutottumuksista ja ravitsemustilanteesta. Ensimmäisellä tapaamiskerralla kartoitettiin elämänrytmiä, työaikoja, unta ja liikuntaa – tämän avulla ruokapäiväkirjan tarkastelu sai kontekstin, joka paljasti ateriarytmin ja ravintoaineiden saannin mahdolliset haasteet. Ruokapäiväkirja-analyyseista saadaan tarkkaa tietoa ruokavalion energiaravintoaineiden saannista, suolan, sokerin ja kuidun saannista sekä keskeisten vitamiinien ja kivennäisaineiden riittävyydestä. Elintarvikekohtainen tarkastelu tuo yksittäisten tuotteiden merkityksen konkreettisesti esiin, olivatpa kyseessä piilosokerit, kovia rasvoja sisältämät ruoat tai hyvät vitamiinien lähteet. 

Seuraavilla ohjauskerroilla tarkasteltiin lähemmin ruokavalion laatua ja jatkettiin arjen muutoksien tukemista yksilöllisesti. Tutkittavat olivat vastanneet tutkimuksen alussa myös ruoankäyttöä mittaavaan FFQ-kyselyyn (Food Frequency Questionnaire). FFQ-kyselyn avulla ohjauksissa käytiin läpi erilaisten ruokaryhmien määrää ruokavaliossa. Tavoitteena ei ole ollut vain korjata puutteita, vaan etsiä realistisia ja kestävällä tavalla toteutettavia ratkaisuja yksilön arkeen. Käytännön työvälineinä ohjauksissa hyödynnettiin mm. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämää elintarvikkeiden kansallista koostumustietopankki Fineliä, kauppojen tuotesivustoja ja myytävien elintarvikkeiden ravintosisältötietoja, Sydänliiton energiantarvelaskuria sekä visuaalisia opasmateriaaleja. Ohjauksissa voitiin tarkastella myös tutkimuksen alussa mitattuja laboratoriotuloksia ja verenpainetta, ja arvioitiin niiden yhteyttä ravitsemukseen. Kokonaisuus oli vahvasti yksilöllinen ja käytännönläheinen, mutta kuitenkin asiantuntijan koordinoima, ja juuri siksi vaikuttava. Ravitsemusohjauksissa ohjaaja täytti yhdessä tutkittavan kanssa henkilökohtaista ravitsemussuunnitelmaa. Jokaisen ohjauskerran päätteeksi valittiin tavoitteet tutkittavan ruokailutottumusten suhteen, ja mietittiin yhdessä osallistujan arkeen sopivia keinoja näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.  

– Ravitsemusohjauksien vahvuutena on se, että henkilön tilannetta tarkastellaan myös laajemmin ja mietitään yhdessä, millaiset tavoitteet ovat kyseisessä elämäntilanteessa inhimillisiä ja mahdollisia toteuttaa. Yhdessä mietityt tavoitteet, tavoiteltavan muutoksen merkitys tutkittavan elämässä ja käytettävissä olevat resurssit ohjaavat myös tutkittavan motivoitumista. Empatia, kannustus ja ammattilaisen usko muutoksen mahdollisuuteen ovat äärimmäisen tärkeitä ohjauksien onnistumisen kannalta, Mustakallio pohtii. 

RAVI-tutkimuksen interventiojakso, kontrolliryhmän vapaaehtoiset ravitsemusohjaukset ja loppumittauksiin liittyvä aineistonkeräysvaihe on päättynyt. Tutkittavat ovat kokonaisuudessaan vastanneet laajoihin sähköisiin kyselyihin, osallistuneet laboratoriomittauksiin ja terveydenhoitajan tapaamiseen ja pitäneet ruokapäiväkirjaa sekä tutkimuksen alussa että lopussa. Seuraavaksi aineistoa käsitellään ja analysoidaan tilastollisilla menetelmillä, ja tuloksia raportoidaan syksyn 2025 ja kevään 2026 aikana.  

Lue myös Meri Mustakallion Tutkitaan-artikkeli vedenjuonnin merkityksestä: Tutkitaan: Vesi vanhin voitehista.