Syömiskäyttäytyminen on monimutkainen ilmiö, johon vaikuttavat niin kehon sisäiset säätelymekanismit, kuten kylläisyyshormonit, kuin myös ympäristötekijät, kuten kulttuurin normit ja arvot. Yksilön vastuu ruoanvalinnassa on usein esillä keskusteltaessa terveydestä ja ravitsemuksesta. Ihminen tekee päivässä yli 200 ruokaan liittyvää päätöstä, joista suurin osa tapahtuu tietoisen ajattelumme ulkopuolella (tutkimus 1). Monet tekijät muovaavat sitä, millaisia vaihtoehtoja yksilöllä on ja mihin suuntaan valinnat kallistuvat — yksilön ja ympäristön vaikutukset kietoutuvat toisiinsa.
Kehon säätelymekanismit pyrkivät tasapainoon
Keho pyrkii säätelemään energiansaantia kylläisyys- ja nälkäsignaalien avulla. Lyhyen aikavälin kylläisyyden tunteeseen vaikuttavat mahalaukun venytystila sekä maha-suolikanavan erittämät kylläisyyshormonit. Suolistohormien erityksessä on yksilöllistä vaihtelua, ja siksi toinen voi tuntea aterian jälkeen kylläisyyttä nopeammin kuin toinen. Hormonien vaikutusta voidaan parantaa valitsemalla proteiini- ja kuitupitoisia ruokia sekä syömällä riittävän rauhallisesti, jotta suolistohormonien eritys ehtii alkaa.
Energiatasapainon pääsäätelijöitä ovat rasvakudoksesta erittyvä leptiini, mahalaukusta erittyvä greliini sekä haiman erittämä insuliini (tutkimus 2). Nämä hormonit viestivät rasvavarastojen koosta ja energiansaannin ja -kulutuksen suhteesta pidemmällä aikavälillä. Keho pyrkii pitämään energiansaannin- ja kulutuksen tasapainossa, mutta nykyajan ruokaympäristön tarjoamat runsasenergiset ruoat sekoittavat herkästi säätelyjärjestelmiä, mikä altistaa painonnousulle.
Yksilölliset mieltymykset ohjaavat syömistä
Lasten ruokamieltymykset muotoutuvat heidän omien kokemustensa ja vanhempien mieltymysten perusteella, mutta mieltymys makeaan on ihmiselle sisäsyntyinen (tutkimus 1). Toistuva altistuminen esimerkiksi vihanneksille lisää mieltymystä ja kulutusta, kun taas epäterveellisten elintarvikkeiden mainonta kasvattaa mieltymyksiä rasva-, sokeri- ja suolapitoisiin ruokiin, erityisesti lapsilla. Ihmiset kokevat myös erilaiseksi ruokien palkitsevuuden. Esimerkiksi ylipainoisilla henkilöillä aivojen vaste syömiseen on voimakkaampi, myös kylläisenä, mikä altistaa heidät ylensyönnille (tutkimus 1).
Muita yksilöllisiä, syömiskäyttäytymiseen vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi asenteet ruokaa kohtaan, käytännön taidot sekä tulotaso. Voi olla, että esimerkiksi kasvisruokaan siirtymisen kynnys on korkea, koska asenne sitä kohtaan on kielteinen ja uusien reseptien kokeileminen vaatisi ruoanlaittotaitoja, uudenlaista tietoisuutta kaupassa sekä vieraisiin makuihin totuttelua. Lisäksi monet terveydelle edulliset elintarvikkeet, kuten kala ja pähkinät, ovat kalliita, mikä osaltaan selittää sen, miksi korkeimmissa tuloluokissa syödään terveellisemmin. Vaikka terveydelle edullisen ruokavalion voi koostaa hyvinkin edullisesti suosimalla esimerkiksi palkokasveja, sesongissa olevia kasviksia sekä peruselintarvikkeita, se vaatii tietoa, osaamista ja jaksamista.
Myös tunne- ja itsesäätelytaitomme, kehonkuva sekä persoonallisuuden piirteet vaikuttavat syömiseen: esimerkiksi tunnollisuus on yhdistetty terveydelle edulliseen käyttäytymiseen. Stressin kokeminen puolestaan on yhdistetty lisääntyneeseen epäterveellisten ruokien kulutukseen (tutkimus 3). Myös univaje altistaa liialle energiansaannille, koska huono nukkuminen vähentää kylläisyyshormonien tuotantoa sekä lisää runsasenergisten ruokien houkuttelevuutta (tutkimus 4). Usein stressaava elämäntilanne johtaakin negatiiviseen kierteeseen: negatiiviset tunteet vaikuttavat uneen, mikä johtaa epäterveellisiin elintapoihin ja siten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin heikkenemiseen.
Fyysinen ympäristö luo suuntaviivat ruokavalinnoille
Perheessä opitut ruokailutottumukset vaikuttavat aikuisuuden ruokavalioon ja ruokasuhteeseen. Mitä ruokaa on tarjottu ja millaisia asenteita ruokaa kohtaan on ollut? Onko syöminen ollut nautinnollinen hetki, joka on koonnut perhettä yhteen vai onko usein syöty kiireessä? Ihmisillä on tapana mukailla ympärillä olevien ihmisten syömistä, ja siksi läheisten ihmisten vaikutus syömiseen on suuri (tutkimus 5). Ystäväpiirin merkitys syömiskäyttäytymiseen korostuu nuoruudessa. Ympäröivien ihmisten ruokailutottumukset voivat joko tukea terveyttä edistäviä valintoja tai kannustaa epäterveelliseen syömiseen.
Fyysisen ympäristön toimijoilla, kuten koulu- tai työpaikkaruokalalla sekä kaupoilla ja ravintoloilla, on mahdollisuus vaikuttaa syömiskäyttäytymiseen hyvin konkreettisesti. Terveyttä edistävien elintarvikkeiden helppo saatavuus, edullinen hinta ja huolellinen asettelu tukevat terveyttä edistävien valintojen tekemistä. Lainsäädännön avulla voidaan vaikuttaa ruokien hinnoitteluun ja saatavuuteen, kun taas kulttuuri määrittelee, mikä on “normaali” tapa syödä. Politiikka ohjaa maataloustukien jakamista, ja elintarviketeollisuus puolestaan voi muokata ruoan koostumusta, kuten leivän suolapitoisuutta. Koska yksilön vapaus valita on osittain sidottu siihen, millaisia vaihtoehtoja ympäröivä yhteiskunta tarjoaa, kuuluu vastuu yksilön terveydestä myös ympäristön toimijoille.
Yhteenveto:
- Ihminen tekee päivässä yli 200 ruokaan liittyvää päätöstä, joista suurin osa tietoisen ajattelumme ulkopuolella.
- Energiatasapainoa säätelevät hormonit sekä kylläisyyden tunne, johon vaikuttaa muun muassa vatsalaukun venyminen.
- Yksilöllisiä syömiskäyttäytymiseen vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi makumieltymykset, kokemukset ruoan palkitsevuudesta, tulotaso, ruoanlaittotaidot, stressi ja univaje.
- Yksilön laajempi elinympäristö, kuten sosiaaliset piirit, koulu tai työpaikka, kulttuuri sekä lainsäädäntö luo suuntaviivat, joiden sisällä ruokavalinnat syntyvät.
- Koska yksilön vapaus valita on osittain sidottu siihen, millaisia vaihtoehtoja ympäröivä yhteiskunta tarjoaa, kuuluu vastuu yksilön terveydestä myös ympäristön toimijoille.
Kirjoittaja
Emma Järvensivu
Ravitsemustieteen opiskelija Helsingin yliopistossa
Työharjoittelijana Mind Nutrition-hankkeessa
Lähteet
Tutkimus 1: Wansink, B., & Sobal, J. (2007). Mindless Eating: The 200 Daily Food Decisions We Overlook. Environment and Behavior, 39(1), 106-123. https://doi.org/10.1177/0013916506295573
Tutkimus 2: Ukkola, O. (2003). Syömisen hormonaalinen säätely. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, 119(5), 381–387.
Tutkimus 3: Hill, D., Conner, M., Clancy, F., Moss, R., Wilding, S., Bristow, M., & O’Connor, D. B. (2021). Stress and eating behaviours in healthy adults: a systematic review and meta-analysis. Health Psychology Review, 16(2), 280–304. https://doi.org/10.1080/17437199.2021.1923406
Tutkimus 4: Gomes, S., Ramalhete, C., Ferreira, I., Bicho, M., & Valente, A. (2023). Sleep Patterns, Eating Behavior and the Risk of Noncommunicable Diseases. Nutrients, 15(11), 2462. https://doi.org/10.3390/nu15112462
Tutkimus 5: Fernqvist, F., Spendrup, S., & Tellström, R. (2024). Understanding food choice: A systematic review of reviews. Heliyon, 10(12), e32492. https://doi.org/10.1016/j.heliyon.2024.e32492
