Työhyvinvointi muodostuu monen tekijän kokonaisuudesta, johon kuuluvat työntekijöiden fyysisen hyvinvoinnin lisäksi myös työpaikan sosiaaliset kontaktit sekä ympäristön luomat rakenteet. Työn tauottaminen, yhteisöllisyys ja palautumisen mahdollisuudet luovat parempaa psyykkistä hyvinvointia ja edistävät työssä jaksamista. Työpaikan kahvihuoneet ja taukotilat eivät ole vain paikkoja tauoille ja ruokailulle, vaan ne toimivat myös sosiaalisen kanssakäymisen ja työyhteisön kulttuurin luojina. Taukotiloissa näkyvät työpaikan normit ja hyvinvointia tukevat, tai heikentävät, käytännöt.
Työpaikan ruokaympäristöllä voidaan vaikuttaa työntekijöiden ruokailutottumuksiin
Työpaikalla on merkittävä rooli työikäisten ravitsemuksessa, koska suomalaiset työikäiset viettävät noin puolet valveillaoloajastaan töissä. Työpaikan ruokaympäristön muokkaamisella, kuten ruokalistan muutoksilla, terveellisten elintarvikkeiden asettelulla sekä hedelmien ja kasvisten helpolla saatavuudella näyttää olevan pieni, mutta positiivinen vaikutus työntekijöiden ruoankäyttöön. Erityisen tehokas keino lisätä terveellisten elintarvikkeiden, kuten kasvisten ja hedelmien kulutusta, on tarjota niitä ilmaiseksi tai selvästi alennettuina (tutkimus 1). Siispä näennäisesti pieniltä tuntuvilla asioilla, kuten työpaikan lounasvaihtoehdoilla, taukotilojen tarjonnalla tai välipala-automaateilla, voi olla merkittävä vaikutus työntekijöiden hyvinvointiin ja ruokailutottumuksiin.
Työpaikan ympäristöön liittyvät muutokset onnistuvat parhaiten silloin, kun yhteistyötä tekevät tahot, kuten työpaikkaruokala, ovat mukana tukemassa käytöksen muuttamista (tutkimus 1). Terveelliseen syömiseen tähtäväällä ravitsemushankkeella voidaan kasvattaa työtehoa 1-2% mikä erityisesti suuremmissa työpaikoissa todennäköisesti ylittää interventioista aiheutuvat kulut (tutkimus 2). Toisaalta ravitsemushankkeiden kustannustehokkuudesta on vaihtelevaa näyttöä, ja tuloksiin vaikuttavat muun muassa intervention toteutustapa, kesto sekä työntekijöiden asenteet.
Työpaikan normit ja sosiaaliset roolit
Käsitys sopivista ruokailutottumuksista muodostuu muiden ihmisten käyttäytymisen, jaettujen kulttuuristen odotusten sekä ympäristöön liittyvien vihjeiden, kuten annoskokojen, perusteella. Työpaikalla normit ohjaavat työntekijöiden ruoankäyttöä, koska ihmisillä on tapana mukailla ympärillä olevien ihmisten syömistä. Käyttäytymisen mukautuminen normiin voi sisältää esimerkiksi syömistahdin synkronointia, toisten syömisen seuraamista ja annosten terveellisyyden arvioimista. Normiin mukautuminen riippuu siitä, kuinka tärkeänä pidetään sosiaalisesti hyväksyttävää käyttäytymistä sekä siitä, onko olemassa kilpailevia henkilökohtaisia normeja, kuten laihdutustavoitteita, tai stereotypioita, kuten normi siitä, että naisen tulisi syödä “kevyesti” (tutkimus 3).
Koska ruoka on osa identiteettiä, voivat tietyt työntekijät profiloitua työpaikalla esimerkiksi ”salaattisyöjiksi” ja toiset ”herkuttelijoiksi”. Tällaiset sosiaaliset roolit synnyttävät kulttuurisia ryhmittymiä ja aiheuttavat paineita täyttää muiden odotuksia. Herkuttelijaksi leimautuneen voi olla vaikea kieltäytyä kahvipullasta, vaikka sitä ei sillä hetkellä tekisi mieli. Myös työpaikan yleinen kulttuuri vaikuttaa ruoanvalintaan. Onko työpaikalla ylipäätään hyväksyttävää kieltäytyä toisen tuomasta kahvipullasta?
Kohtuullinen kahvin käyttö on yhteydessä parempaan terveyteen
Kahvittelu työpaikalla on yleistä, ja kahvia tulee helposti nautittua monta kuppia päivässä, usein vain tavan vuoksi. Kohtuullinen kahvin kulutus, eli kolmesta neljään kuppia päivässä, on yhteydessä parempaan terveyteen. Kohtuullinen kahvin juominen on yhdistetty alhaisempaan kuolleisuuteen sekä pienempään sydän- ja verisuonitautien, useiden syöpien, ja tyypin 2 diabeteksen riskiin (tutkimus 4).
Kahvin suhteen merkitystä itse kahvin lisäksi on sillä, mitä kahviin laittaa ja se, mitä sen kanssa syö. Kahvin positiiviset terveysvaikutukset saattavatkin osittain kompensoitua sillä, mitä kahvin kanssa syö. Mustalla kahvilla yksinään on erilainen vaikutus kuin kahvilasta ostetulla kinuskilatella viinerin kanssa. Terveyden kannalta paras vaihtoehto kahvin kanssa olisi nauttia esimerkiksi hedelmä tai pähkinöitä sekä käyttää kahvissa vähärasvaista maitoa tai kasvipohjaista juomaa. Ravitsemuksessa ruoka-aineet ovat aina osa suurempaa kokonaisuutta, minkä takia yksittäisen ruoka-aineen terveysvaikutuksen sijaan olisi tärkeämpi tarkastella ruokavalion kokonaiskuvaa.
Miten kahvihuonekulttuuri voi ohjata kohti kokonaisvaltaista hyvinvointia?
Ruokailutottumusten lisäksi myös työpäivän aikaisella vuorovaikutuksella sekä liikunnalla on havaittu olevan vaikutuksia työpäivän aikaiseen vireystilaan ja palautumiseen. Liikunta ja erityisesti sosiaalinen kanssakäyminen ovat yhteydessä palautumisen kokemuksiin ja koettuun hyvinvointiin (tutkimus 5). Terveellisiä elintapoja noudattavat työntekijät voivat lähtökohtaisesti paremmin, mikä heijastuu myös parempaan työkykyyn ja työtehoon. Koska taukokäyttäytyminen ja työpaikan yleinen ilmapiiri vaikuttavat työhyvinvointiin, on tärkeä kiinnittää huomiota siihen, mihin sävyyn työhyvinvoinnista ja terveydestä puhutaan. Toisten ruokavalintojen kommentointi ja paineita luova, stressaantunut ilmapiiri heijastuu kaikkien työntekoon.
Vaikka onkin hyvä pohtia, onko kahvihuoneessa herkkujen tarjoaminen tarpeellista, on tärkeää muistaa syömisen joustavuus. Jos ruokavalio on muuten terveyttä edistävä, siihen mahtuu myös kahvipulla – vaikka joka päivä. Toisaalta arjen ruokavalion laadulla on merkitystä, sillä kotona ja viikonloppuisin tulee usein herkuteltua enemmän tai syötyä runsasrasvaisia, -suolaisia ja -sokerisia ruokia. Tältä pohjalta voisi ajatella, että työpäivien aikaisen syömisen tulisi olla mahdollisimman terveyttä edistävää. Terveellisen ruokaympäristön luominen helpottaa terveyttä edistävien valintojen tekemistä ilman tunnetta siitä, että ruokavaliota tarvitsee väkisin rajoittaa.
Yhteenveto:
- Taukotiloissa näkyvät työpaikan normit ja hyvinvointia tukevat käytännöt, jotka voivat olla joko terveydelle edullisia tai haitallisia.
- Työpaikan ruokaympäristön muokkaamisella, kuten ruokalistan muutoksilla, terveellisten elintarvikkeiden asettelulla sekä hedelmien ja kasvisten helpolla saatavuudella näyttää olevan pieni, mutta positiivinen vaikutus työntekijöiden ruoankäyttöön.
- Työpaikalla normit, kuten paine syödä kahvipulla, ohjaavat työntekijöiden ruoankäyttöä, koska ihmisillä on tapana mukailla ympärillä olevien ihmisten syömistä.
- Kohtuullinen kahvin juominen on yhdistetty alhaisempaan kuolleisuuteen, pienempään sydän- ja verisuonitautiriskin sekä pienempänä tiettyjen syöpien sekä tyypin 2 diabeteksen riskiin.
- Ruokailutottumusten lisäksi työpäivän aikaisella liikunnalla ja erityisesti sosiaalisella kanssakäymisellä on yhteys palautumisen kokemuksiin ja koettuun hyvinvointiin.
- Koska kotona ja viikonloppuisin tulee usein herkuteltua enemmän, tulisi arjen ruokavalio, ja siten työpaikan ruokaympäristö, olla terveyttä edistävä.
Kirjoittaja
Emma Järvensivu
Ravitsemustieteen opiskelija Helsingin yliopistossa
Työharjoittelijana RAVI-hankkeessa
Lähteet
Tutkimus 1: Melián-Fleitas, L., Franco-Pérez, Á., Caballero, P., Sanz-Lorente, M., Wanden-Berghe, C., & Sanz-Valero, J. (2021). Influence of Nutrition, Food and Diet-Related Interventions in the Workplace: A Meta-Analysis with Meta-Regression. Nutrients, 13(11), 3945. https://doi.org/10.3390/nu13113945
Tutkimus 2: Jensen, J. D. (2011). Can worksite nutritional interventions improve productivity and firm profitability? A literature review. Perspectives in Public Health, 131(4), 184–192. https://doi.org/10.1177/1757913911408263
Tutkimus 3: Higgs, S., & Thomas, J. (2016). Social influences on eating. Current Opinion in Behavioral Sciences, 9, 1–6. https://doi.org/10.1016/j.cobeha.2015.10.005
Tutkimus 4: Poole, R., Kennedy, O. J., Roderick, P., Fallowfield, J. A., Hayes, P. C., & Parkes, J. (2017). Coffee consumption and health: umbrella review of meta-analyses of multiple health outcomes. BMJ (Clinical research ed.), 359, j5024. https://doi.org/10.1136/bmj.j5024
Tutkimus 5: Kinnunen, U. (2024). Palautuminen työstä vapaa-ajalla ja tauoilla: Toimintojen ja psykologisten kokemusten merkitys. Psykologia, 59(4). https://doi.org/10.62443/psykologia.v59i4.141126
