Työpaikkaruokailulla on keskeinen rooli työntekijöiden hyvinvoinnin ja työkyvyn tukemisessa. Päivittäinen ravitseva ateria työpäivän aikana edistää jaksamista, keskittymiskykyä ja palautumista, mikä voi näkyä työn tuottavuudessa. Lounas toimii luontevana taukona, joka katkaisee työpäivän ja estää ylikuormitusta. Työpaikkaruokailu on muutakin kuin vain syömistä: se tarjoaa mahdollisuuden vuorovaikutukseen, yhteisöllisyyteen ja tiimihengen kasvattamiseen.
Suurin osa työikäisistä syö eväitä lounaaksi
Työpaikkaruokailulla on merkittävä rooli työikäisten ruokavaliossa, koska suomalaiset saavat noin neljäsosan päivän energiastaan lounaasta. FinRavinto 2017 -tutkimuksen mukaan henkilöstöravintola on suosituin valinta lounaspaikaksi, jos sellainen on tarjolla. Kuitenkin suurin osa työikäisistä, neljännes miehistä ja neljä kymmenestä naisesta, syö eväitä lounaaksi, ja vain noin kolmannes ruokailee päivittäin henkilöstöravintolassa. Miehillä myös muut ravintolat ovat suhteellisen yleinen valinta lounaspaikaksi henkilöstöravintolan puuttuessa. Koska lounas kattaa merkittävän osan päivän energiansaannista, olisi tärkeä huolehtia, että se on mahdollisimman monipuolinen. Työpaikkaruokalassa nautittu ateria on lähempänä ravitsemussuosituksia kuin ravintola-annos tai eväiden muodossa syöty lounas, erityisesti kalan ja kasvisten osalta. Henkilöstöravintoloiden tarjoamat ateriat parantavat yksilöiden ruokavalion laatua ja ovat monille merkittävä ateria ravintoaineiden saannin kannalta. Siksi henkilöstöravintolassa syöminen kannattaa, varsinkin jos siihen on mahdollisuus.
Mahdollisuutta lounastaa henkilöstöravintolassa tulisi lisätä myös alemmissa tuloluokissa
Vain kolmasosa työntekijöistä pystyy itse vaikuttamaan työpäivän lounaan ajankohtaan ja sisältöön (tutkimus 3). Vapauden puute vähentää kokemusta työhyvinvoinnista. Erityisesti vuorotyö, työmatkat sekä maastotyö asettavat haasteita työpaikkaruokailun järjestämiselle. Korkeampi koulutusaste lisää todennäköisyyttä ruokailla henkilöstöravintolassa, sillä korkeakoulutetuille suunnatuissa tehtävissä mahdollisuus työpaikkaruokailuun on useammin tarjolla. Koska terveyserot sosioekonomisten luokkien välillä ovat todellisia, olisi työpaikkaruokailun laajempi tarjoaminen askel kohti tasa-arvoisempaa terveyden edistämistä.
Lounaan koko vaikuttaa vireyteen ja työtehoon
Lounaalla on positiivisia vaikutuksia iltapäivän kognitiiviseen suoriutumiseen (tutkimus 2), millä on merkitystä erityisesti tietotyössä. Kanadalaisen katsausartikkelin mukaan runsasenerginen lounas (n. 700–1100 kcal) lisäsi virheiden määrää kognitiivisissa tehtävissä verrattuna kevyempään ateriaan (n. 350–850 kcal). Kevyellä lounaalla voidaan myös vähentää iltapäivän väsymystä. Kuitenkin lounaan sopiva koko määräytyy yksilöllisesti: kevyempi lounas voi sopia tietotyöntekijälle, kun taas hyvin fyysisen työn tekijälle voi tukevampi lounas olla paikallaan. Liian kevyt lounas voi johtaa hallitsemattomiin mielitekoihin illalla. Lounaan lisäksi työssä jaksamisen kannalta kannattaa työpäivään sisällyttää 1-2 välipalaa. Myös kunkin työntekijän luonnollinen vuorokausirytmi vaikuttaa siihen, milloin kognitiivisista tehtävistä suoriudutaan parhaiten. Toiset ovat tehokkaita aamulla, toiset pääsevät flow-tilaan illan viimeisimpinä tunteina.
Tuuppaustoimilla voidaan vaikuttaa työntekijöiden ruoankäyttöön
Tuuppauksella (englanniksi nudging) ruokavalion yhteydessä tarkoitetaan huomaamatonta ohjausta, jonka avulla pyritään kannustamaan ihmisiä tekemään terveellisempiä ruokavalintoja ilman pakkoa, kieltoja tai sääntöjä. Buffet-tyylisellä ravintolalla on onnistuttu lisäämään hedelmien ja kasvisten kulutusta (tutkimus 4). Elintarvikkeiden markkinoinnin vaikutus työntekijöiden ruoankäyttöön näyttää olevan vähäinen, mutta terveellisten elintarvikkeiden halvemman hinnoittelun vaikutus jo merkittävä (tutkimus 5). Koska suurin osa ruokaan liittyvistä päätöksistä syntyy automaattisesti tilanteen ohjaamana, voidaan esimerkiksi ruokalistan muutoksilla, elintarvikkeiden asettelulla, hedelmien ja kasvisten helpolla saatavuudella sekä annoskokojen säätämisellä vaikuttaa työntekijöiden ruokailutottumuksiin.
Mahdollisuus syödä lounas työkavereiden kanssa parantaa tiimihenkeä
Lounashetki työpaikkaruokalassa tarjoaa syömisen lisäksi mahdollisuuden sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja yhteishengen rakentamiseen. Yhteisen työpaikkalounaan koetaan parantavan iltapäivän työkykyä ja yleistä työhyvinvointia (tutkimus 3). Mahdollisuus jutella työkavereiden kanssa lounaalla koetaan tärkeänä tekijänä työhyvinvoinnin ja työpaikan tiimihengen luomisessa. Yhteishengen merkitys korostuu erityisesti itsenäistä työtä tekevillä sekä heillä, jotka työskentelevät isoissa organisaatioissa. Hyvin järjestetty työpaikkaruokailu tukee työntekijöiden pitkäaikaista työkykyä ja työhyvinvointia, mikä voi ajan myötä tuoda säästöjä myös työnantajalle.
Yhteenveto:
- Työpaikkaruokalassa kannattaa syödä, jos siihen on mahdollisuus, koska siellä tarjottavat ateriat ovat keskimäärin lähempänä ravitsemussuosituksia kuin ravintola-annokset tai eväiden muodossa syödyt lounaat, erityisesti kalan ja kasvisten osalta.
- Kevyt lounas vähentää iltapäivän väsymystä ja parantaa työssä suoriutumista, mutta kunkin yksilöllinen rytmi vaikuttaa siihen, mihin vuorokaudenaikaan kognitiivisista tehtävistä suoriudutaan parhaiten.
- Koska suurin osa ruokaan liittyvistä päätöksistä syntyy automaattisesti tilanteen ohjaamana, voidaan esimerkiksi ruokalistan muutoksilla, elintarvikkeiden asettelulla, hedelmien ja kasvisten helpolla saatavuudella sekä annoskokojen säätämisellä vaikuttaa työntekijöiden ruokailutottumuksiin.
- Työpaikkaruokailu työkavereiden kanssa lisää työhyvinvointia ja parantaa tiimihenkeä, ja siksi mahdollisuus siihen tulisi tarjota kaikille työntekijöille sosioekonomisesta asemasta riippumatta.
- Hyvin järjestetty työpaikkaruokailu tukee työntekijöiden pitkäaikaista työkykyä ja työhyvinvointia, mikä voi ajan myötä tuoda myös säästöjä työnantajalle.
Kirjoittaja
Emma Järvensivu
Ravitsemustieteen opiskelija Helsingin yliopistossa
Työharjoittelijana RAVI-hankkeessa
Lähteet:
Tutkimus 1: Valsta L, Kaartinen N, Tapanainen H, Männistö S, Sääksjärvi K (toim.) Ravitsemus Suomessa – FinRavinto 2017 -tutkimus, Nutrition in Finland – The National FinDiet 2017 Survey. THL:n raportti 12/2018
Tutkimus 2: Müller, K., Libuda, L., Terschlüsen, A. M., & Kersting, M. (2013). A Review of the Effects of Lunch: On Adults’ Short-term Cognitive Functioning. Canadian Journal of Dietetic Practice and Research, 74(4), 181–188. https://doi.org/10.3148/74.4.2013.181
Tutkimus 3: Corvo, P., Fontefrancesco, M. F., & Matacena, R. (2020). Eating at Work: The Role of the Lunch-Break and Canteens for Wellbeing at Work in Europe. Social Indicators Research, 150(3), 1043–1076. https://doi.org/10.1007/s11205-020-02353-4
Tutkimus 4: Jensen, J. D. (2011). Can worksite nutritional interventions improve productivity and firm profitability? A literature review. Perspectives in Public Health, 131(4), 184–192. https://doi.org/10.1177/1757913911408263
Tutkimus 5: Melián-Fleitas, L., Franco-Pérez, Á., Caballero, P., Sanz-Lorente, M., Wanden-Berghe, C., & Sanz-Valero, J. (2021). Influence of Nutrition, Food and Diet-Related Interventions in the Workplace: A Meta-Analysis with Meta-Regression. Nutrients, 13(11), 3945. https://doi.org/10.3390/nu13113945
