Satakunnassa työikäinen väestö vähenee ja työkyky on laskussa. Jopa 23,5 % korkeasti koulutetuista ei usko jaksavansa työssä vanhuuseläkeikään asti. Miksi Satakunnassa korkeasti koulutetut ovat näin kuormittuneita?
Satakunnassa ja koko Suomessa on havaittavissa huolestuttavia trendejä työikäisten hyvinvoinnissa. Kelan mukaan nykyään jo yli puolet kaikista työkyvyttömyyseläkkeistä on myönnetty mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi. Viime vuosina tämä luku on ollut Satakunnassa koko maan keskiarvoa korkeampi ja selvästi kasvussa.
HyvoData-hankkeessa rakennetaan suunnitelmaa Satakunnan mielenterveysohjelmalle. Sama tavoite on kirjattu myös Satakunnan Maakuntaohjelmaan 2026–2029, jossa mielenterveysohjelman kautta tavoitellaan satakuntalaisille parempaa työkykyä ja mielenterveyteen liittyvien sairauksien ennaltaehkäisyä.
Jotta mielenterveysohjelmalla voidaan vaikuttaa Satakunnan tilanteeseen, tulee selvittää, mitkä ovat täällä mielenterveyden haasteet ja siihen vaikuttavat tekijät.
Koulutustason ja kuormittuneisuuden yhteys
Satakunnan hyvinvointialueen hyvinvointikertomuksen mukaan koulutustaso on maakunnassa nousussa, mutta väestön koulutustaso on matalampi kuin Suomessa keskimäärin. Vertailussa Satakunta sijoittuu toiseksi viimeiseksi.
Satakunnassa matalasti koulutettuja, joilla ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa, on 27 % väestöstä. Keskitason koulutuksen on suorittanut 45 % väestöstä ja korkeasti koulutettuja on yhteensä 27 %. Tutkijakoulutusasteen suorittaneita on 8 % Satakunnan väestöstä. (Kuvio 1.)
Satakunnan hyvinvointikertomuksesta selviää, että mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet samalla kun positiiviset mielenterveyden kokemukset ovat vähentyneet. Psyykkisesti merkittävästi kuormittuneiden osuus on kasvanut erityisesti korkeasti koulutettujen keskuudessa, mutta matalasti koulutetut kokevat muita enemmän psyykkistä kuormitusta. Valtakunnallisesti Satakunnassa on vähiten elämänlaatunsa hyviksi kokevia. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien 18–34-vuotiaiden osuus on noussut 2,5 prosenttiin.
Hyvinvointikertomus paljastaa myös, että Satakunnassa korkeasti koulutetuista 23,5 % ei usko jaksavansa vanhuuseläkeikään saakka. Matalasti koulutetuista vastaava luku on 32,2 %, mutta määrä on laskenut. Keskitason koulutetuissa epäilykset ovat selvimmin laskussa; ”vain” noin 14 % ei usko jaksavansa vanhuuseläkeikään asti.
Työterveyspsykologi: Kognitiivinen kuormitus näkyy asiantuntijatyössä
Lääkärikeskus Karhulinnan vastaava työterveyspsykologi Maria Niemi on mukana HyvoData-hankkeen ohjausryhmässä. Työssään Niemi toimii osana moniammatillista työterveyshuollon tiimiä ja työskentelee niin yksittäisten työntekijöiden kuin työyhteisöjenkin hyvinvoinnin äärellä. Mikä on hänen näkemyksensä työterveyspsykologina – miksi Satakunnassa korkeasti koulutetut ihmiset kokevat psyykkistä kuormitusta?
– Työelämä on muuttunut yhä intensiivisemmäksi, ja aivojemme tiedonkäsittely on jatkuvalla kuormituksella. Uuden oppimisen vaatimus, tietotulva, keskeytykset ja monien asioiden yhtäaikainen hoitaminen muodostavat kognitiivista kuormitusta. Lisäksi työn valuminen vapaa-ajalle heikentää mahdollisuuksiamme palautua, Niemi kertoo.
Satakunnassa korkeasti koulutetuista 23,5 % ei usko jaksavansa vanhuuseläkeikään saakka. Niemi muistuttaa, että kuormitusta työelämässä ei selitä vain työn määrä, vaan myös haasteet työstä irrottautumisessa ja työmarkkinoihin liittyvä epävarmuus. Psyykkinen kuormitus korostuu erityisesti asiantuntija- ja tietotyössä, jossa työn rajat voivat helposti hämärtyä.
– Kun emme ehdi irrottautua työstä riittävästi, riski stressi- ja uupumusoireille kasvaa. Kognitiivinen kuormitus on erityisen suurta asiantuntija- ja tietotyössä, jota monet korkeasti koulutetut tekevät. Lisäksi epävarmat työmarkkinat, urakehitykseen liittyvät odotukset ja rooliristiriidat lisäävät työn epävarmuutta. Nämä tekijät voivat osaltaan selittää sitä, miksi juuri korkeasti koulutetut raportoivat enemmän psyykkistä kuormitusta Satakunnan hyvinvointikertomuksen ja myös monien valtakunnallisten tutkimusaineistojen mukaan. Huomioitavaa on kuitenkin myös se, että psyykkisen kuormituksen tunnistaminen ja raportoiminen voi olla asiantuntijatyössä yleisempää, sillä työn luonne kuormittaa juuri psyykkisesti ja kognitiivisesti ja näitä tekijöitä kyselyissä tarkastellaan, Niemi pohtii.
Satakuntaan oma mielenterveysohjelma
HyvoData-hanke on lähtenyt etsimään ratkaisuja ja rakentamaan Satakuntaan omaa mielenterveysohjelmaa yhteistyössä Satakunnan hyvinvointialueen kanssa. Ohjelmatyö on alkanut selvitystyöllä ja tarvittavan datan kartoituksella. Mielenterveysohjelman suunnitelmaa rakennetaan seuraavien kahden vuoden ajan.
Niemi haluaa muistuttaa myös yksilön vaikutusmahdollisuuksista omaan jaksamiseen. Hän rohkaisee kaikkia pitämään taukoja kiireisen päivän keskellä:
– Ainakin yksi asia on selvää: työtä ja elämää pitäisi saada hieman rauhoitettua, ja palautumista olisi hyvä tapahtua pitkin päivää. Onneksi meillä jokaisella on tähän myös vaikutusmahdollisuuksia – istahda siis hetkeksi ja hengitä ennen kuin aloitat seuraavan homman!
HyvoData-hanke on Euroopan unionin osarahoittama.
