Mielenterveysviikkoa vietetään vuosittain marraskuussa, ja sen tavoitteena on lisätä ymmärrystä mielenterveydestä, vähentää siihen liittyvää stigmaa ja tarjota tukea sitä tarvitseville. Tänä vuonna teemana on Toipumisrauha, joka muistuttaa meitä siitä, että mielenterveydestä toipuminen ei ole suoritus eikä paluu entiseen. Se on yksilöllinen prosessi, joka tarvitsee aikaa, tilaa ja yhteisön tukea.
Toipumisrauha tarkoittaa oikeutta edetä omaan tahtiin ilman ulkoisia paineita. Se kutsuu sekä yksilöä että yhteiskuntaa pohtimaan, millaiset olosuhteet mahdollistavat todellisen palautumisen ja hyvinvoinnin. Ihmisen toimintakyvyn tutkimuskeskuksessa toipumisrauhan merkitys näkyy monipuolisesti tutkimuksessa, hankkeissa ja kehittämistyössä, joissa tuetaan työikäisten jaksamista ja mielen hyvinvointia.
Toipumisrauha on osa kestävää työelämää
Tutkimuspäällikkö Henna Kyhä korostaa, että toipumisrauha on keskeinen näkökulma Ihmisen toimintakyvyn tutkimuskeskuksen toiminnassa ja sen hankkeissa. Se liittyy vahvasti työikäisten jaksamiseen, palautumiseen ja työkuormituksen hallintaan.
– Toipumisrauha näkyy sekä yksilön hyvinvointia tukevissa tutkimuksissa että organisaatioiden kehittämistyössä, jossa edistetään työn ja levon tasapainoa, taukokulttuuria ja oikeutta irrottautua työstä vapaa-ajalla. Kun toipumisrauhaa tarkastellaan työikäisen arjessa, sitä on tärkeää kuvata konkreettisesti osana työn ja elämän rytmiä. Se ei ole palkinto kiireen keskellä, vaan edellytys kestävälle työkyvylle ja hyvinvoinnille. Jokainen palautuu eri tavoin, mutta työyhteisö ja johtamiskulttuuri luovat edellytykset palautumiselle. Tutkimuskeskuksessa toipumisrauha toimii läpileikkaavana teemana, joka ohjaa tutkimusta, kehittämistä ja hyvinvointia tukevien ratkaisujen etsimistä työelämään.
Toipumisrauha on myös sosiaalinen oikeus
Lehtori Minna Kahala painottaa, että toipuminen ei ole pelkästään yksilön vastuulla tai tahdonvoimasta kiinni. Se edellyttää olosuhteita, jotka mahdollistavat palautumisen ja rauhoittumisen.
– Toipumisrauha tarkoittaa, ettei ihmisen tarvitse selviytyä mielenterveyden haasteista, kuormittavista tilanteista tai kriisistä yksin tai kiirehtiä toipumistaan. Mielenterveystyössä tämä merkitsee ymmärrystä siitä, että toipuminen vaatii rauhoittumisen mahdollisuuden, ei pelkästään hoitoa, lääkitystä tai terapiaa. Myös yhteisön, perheen ja palvelujen on tuettava tätä prosessia.
Kahala kertoo, että HyvoData-hankkeen tavoitteena on tuottaa esiselvitys satakuntalaisten mielenterveyteen vaikuttavista tekijöistä ja rakentaa sen pohjalta esitys alueellisen mielenterveysohjelman käynnistämiseksi.
– Tavoitteena on edistää toipumisrauhaa kehittämällä työelämän käytäntöjä ja palvelujärjestelmää niin, että ne tukevat palautumista ja hyvinvointia ilman jatkuvaa arvioinnin ja tehokkuuden korostusta. Toipumisrauhassa on kysymys myös sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta. Kaikilla ei ole yhtäläisiä edellytyksiä omaan tahtiin toipumiseen, sillä taloudellinen epävarmuus, kuormittava työ tai riittämättömät palvelut voivat estää mielen palautumista. HyvoData-hankkeessa pyritään tunnistamaan ja purkamaan näitä esteitä, jotta jokaisella satakuntalaisella työikäisellä olisi mahdollisuus mielen hyvinvointiin, arjen tasapainoon ja palauttavaan lepoaikaan. Toipumisrauhan ajatus kutsuu hidastamaan, kuuntelemaan ja rakentamaan kestävää mielenterveyttä niin työpaikoilla kuin yhteisöissäkin.
Turvallinen tila toipumiselle
Projektipäällikkö ja lehtori Johanna Huhtala kertoo, että Juho-hankkeessa toipumisrauha näkyy ennen kaikkea siinä, miten toiminta ja kohtaamiset rakentuvat turvallisuuden, hyväksynnän ja ihmisarvon ympärille.
– Hankkeen ryhmätoiminnoissa jokaisella osallistujalla on oikeus edetä omaa tahtiaan ilman ulkoisia paineita tai odotuksia päihteettömyydestä. Toipumisrauha tarkoittaa, että jokainen saa olla mukana sellaisena kuin on. Vertaisryhmissä ja yhteisöllisissä tapaamisissa korostuu yhteisön tuki, luottamus ja mahdollisuus kuulua joukkoon ilman pelkoa leimautumisesta. Tämä luo pohjan merkityksellisyyden ja toivon kokemuksille, jotka ovat tärkeitä osia toipumista.
Huhtalan mukaan ammattilaisten työssä toipumisrauha tarkoittaa palvelukulttuurin ja kohtaamisen muutosta.
– Koulutuksissa herätellään ammattilaisia tunnistamaan omia ennakkoasenteitaan ja rakentamaan toimintatapoja, joissa asiakas kohdataan ensisijaisesti ihmisenä, ei ongelman tai diagnoosin kautta. Toipumisrauha on myös rakenteellista, sillä se näkyy siinä, että palveluita kehitetään yhdessä kokemusasiantuntijoiden ja vertaisten kanssa niin, että ne ovat saavutettavia ja syrjimättömiä. Juho-hankkeessa toipumisrauha on sekä yksilön oikeus että yhteisön velvollisuus, tila jossa ihminen saa mahdollisuuden vahvistua ja rakentaa tulevaisuuttaan omilla ehdoillaan.
Tilaa olla ja löytää oma tahti
Projektipäällikkö Reetta-Kaisa Kuusiluoma kuvaa, että Yhdessä pakoon -hankkeessa (ESR+) toipumisrauha on tärkeä arvo ja näkyy konkreettisesti osallistumisen mahdollisuutena.
– Osallistujat saavat olla mukana pelinkehittämisessä omien voimavarojensa mukaan. Kohderyhmänä on koulutus- ja työelämän ulkopuolella olevia nuoria aikuisia, joilla on usein mielenterveys- tai nepsy-haasteita. Ensimmäisellä kerralla osallistuja saattaa seurata sivusta ryhmätoimintaa ja kolmannella kerralla tulla mukaan pelaamaan, ideoimaan tai kehittämään yhteistä peliä. Ammattilaisina annamme nuorille tilaa toipumiseen.
Kuusiluoman mukaan hanke tarjoaa tavoitteellista tekemistä, mutta rauhalliseen tahtiin.
– Joskus osallistuja tarvitsee tauon ja voi olla hetken pois toiminnasta. Mukaan voi palata, kun se tuntuu sopivalta. Ryhmässä jokaiselle annetaan mahdollisuus osallistua omien voimavarojen ja kiinnostuksen mukaan. Yhden vahvuus on piirtäminen, toisen tarinankerronta. Mielekäs tekeminen yhdistää, ja pelinkehityksen lomassa on syntynyt uusia ystävyyssuhteita. Vaikka pelin kehittäminen etenee aikataulun mukaan, toipuminen ei tapahdu aikataulutetusti, eikä sen tarvitsekaan.
Toipumisrauha kuuluu kaikille
Toipumisrauha ei tarkoita passiivisuutta, vaan mahdollisuutta toimia ja vahvistua omien voimavarojen mukaisesti. Kun yhteisöt, työelämä ja palvelut tunnistavat tämän tarpeen, syntyy tilaa kestävälle hyvinvoinnille ja luottamukselle siihen, että jokaisella on oikeus toipua omaan tahtiin.
Ihmisen toimintakyvyn tutkimuskeskuksessa toipumisrauha on osa laajempaa kokonaisuutta, jossa tarkastellaan työikäisten toimintakykyä, terveyttä ja hyvinvointia. Se kytkeytyy sekä työikäisten mielenterveyteen että kestävään työelämään, mutta näkyy myös ravitsemuksen ja työ- ja koulutusperäisen maahanmuuton tutkimuksessa. Toipumisrauha merkitsee lopulta sitä, että ihminen saa mahdollisuuden palautua, oppia ja osallistua yhteiskuntaan omien voimavarojensa ja elämäntilanteensa mukaisesti.
HyvoData-, Juho- ja Yhdessä pakoon -hankkeet ovat Euroopan unionin osarahoittamia.
