Päihderiippuvuus on vakava sairaus, joka voi johtaa hoitamattomana ennenaikaiseen kuolemaan. Suomessa huumekuolemien määrä ja huumehaitat ovat Euroopan korkeimpia. Päihderiippuvuudesta kärsivien kertomuksissa toistuu tarve sille, että ammattilaiset ymmärtäisivät riippuvuutta paremmin.
Päihteet sekä niiden vaikutukset yksilöille ja yhteiskunnalle nousevat yhä useammin otsikoihin. Erityisen paljon huomiota on viime aikoina saanut muuntohuume alfa-PVP:hen eli ”peukkuun” liittyvä keskustelu. Päihderiippuvuus sairautena kuitenkin on monelle ammattilaisellekin vielä vieras.
Joustavia Uudistuksia ja Hyvinvointia Osallisuudesta (JUHO) -hanke lisää päihderiippuvaisten henkilöiden hyvinvointia ja osallisuutta sekä kehittää Satakunnan hyvinvointialueen palveluita paremmin asiakkaiden tarpeita vastaaviksi. Erityisesti tietoisuuden kasvattaminen päihderiippuvuudesta sairautena, syrjimättömän palvelukulttuurin kehittäminen sekä kohtaamisen merkitys ovat tärkeitä teemoja.
Ihminen ihmiselle – inhimillisen kohtaamisen merkitys
JUHO-tiimissä työskentelee kokemusasiantuntija Vivika Tolvanen, joka tietää itse, mikä merkitys positiivisella (ja negatiivisella) kohtaamiskokemuksella vaikeassa tilanteessa on.
– Muistan hyvin kokemuksen siitä, kuinka avun tarvetta päihteiden käyttöön kysyttiin kuulusteluiden yhteydessä ja tavalla, joka ei ole ollut syyllistävä. Vaikka en siihen silloin tarttunutkaan, sitä kuitenkin joskus tarjottiin. Minulla on myös hyviä muistoja siitä, kun olen ollut kiinniotettuna poliisilaitoksella ja vaikka tilanne on ollut huono ja olen tehnyt vääriä asioita, pyysi yksi poliisi työajallaan minua aidosti keskustelemaan siitä, miten minulla menee. Hienointa näissä keskusteluissa oli se, että tuntui siltä, kuin poliisi olisi ikään kuin riisunut virkatakin pois ja keskustellut kuin ihminen ihmiselle. Näissä keskusteluissa välittyi tunne, että häntä aidosti kiinnosti, mitä minulle kuuluu.
Tolvanen on vertaisohjaajan ja kokemusasiantuntijan urallaan keskustellut useiden päihderiippuvuutta sairastaneiden kanssa ja havainnut samankaltaisuuksia kokemuksissa.
– Olen kuullut monia kokemuksia, joissa apua soitettaessa sen tulo on kestänyt useita tunteja tai avun saaminen on lopulta ollut vain kyyti sairaalaan, josta on voitu lähettää kotiin ilman jatkohoitosuunnitelmaa. Useilla on myös kokemus, ettei päivystyksessä ole päihdeosaamista ja päihderiippuvuutta sairautena ei ymmärretä. Lastensuojeluunkin liittyvä pelko on yleinen: päihderiippuvaisena pelätään, että päihderiippuvainen nähdään automaattisesti vanhempana, jolta pitää viedä lapsi pois. Olisi hyvä lisätä tietoisuutta ja rohkaista rehellisyydestä, josta ei rangaista vaan yhdessä keksitään ratkaisuja tai apua, Tolvanen kertoo.
Huonojenkin kokemusten rinnalta löytyy myös toivoa. Tolvanen kertoo keskusteluiden myötä huomanneensa, että työvoimapalveluissa toipumisen merkitys on alettu ymmärtää aiempaa paremmin. Moni on toisinaan kokenut poliisin kanssa asioinnin yllättävänkin myönteiseksi, kun kuulusteluissa on tarjottu keskusteluapua ja osoitettu aitoa ymmärrystä. Myös matalan kynnyksen kohtaamispaikoissa on kohdattu ihmisiä tavalla, joka on luonut luottamusta ja tarjonnut tukea silloin, kun sitä on eniten tarvinnut. Edelleen kuitenkin tarve paremmalle päihdeosaamiselle on selvästi havaittavissa.
JUHO-ratkaisut sote-alan ammattilaisille
THL antoi vuonna 2022 suosituksia Suomessa tehtävään huumetyöhön, mutta niitä ei ole laajasti otettu käyttöön. Tämä johtuu osin lainsäädännöstä, mutta suuremmalta osin tiedon, osaamisen ja palveluiden puutteesta. Palveluiden sisällöstä ja ammattilaisten osaamisesta tulisikin puhua nykyistä enemmän resurssikysymysten rinnalla. Satakunnassa osaaminen päihtyneiden kohtaamiseen, osallisuuden vahvistamiseen ja asiakkaan toimijuuden tukemiseen on edelleen niukkaa.
JUHO-hankkeessa halutaan lisätä ymmärrystä päihderiippuvuudesta sairautena ja osoittaa, kuinka tärkeää on rakentaa yhdenvertainen, ymmärtävä ja osallistava palvelukulttuuri. Jokainen kohtaaminen voi olla käännekohta henkilölle, joka on joutunut pärjäämään sairautensa kanssa yksin.
Koulutusten ja työpajojen avulla halutaan lisätä ammattilaisten osaamista ja valmiuksia päihderiippuvuudesta kärsivien kohtaamiseen ja auttamiseen. Ensimmäiset koulutukset järjestetään jo keväällä. TIETO-foorumeiksi nimetyissä koulutuksissa sote-alan ammattilaiset saavat ajantasaista tietoa päihderiippuvuudesta sekä konkreettisia ideoita ja oivalluksia työhönsä. Yhteiskehittämisen työpajoissa päihderiippuvaisia ihmisiä kohtaavat ammattilaiset, kokemusasiantuntijat ja vertaiset kehittävät yhdessä konkreettisia ratkaisuja palvelujen parantamiseksi asiantuntija-alustusten ja hyvien käytäntöjen pohjalta.
JUHO-hanketta toteuttaa Satakunnan ammattikorkeakoulu yhdessä Satakunnan Sininauhan kanssa. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.
